The (HAPPY) End!

Matka on viimein päättynyt ja samalla päättyi myös yksi iso askel minun elämässäni. Vaihto ulkomailla on kuitenkin ollut aina haasteissa ja nyt se on takana päin. Jäljelle jäi iso kasa muistoja, paljon uusia ystäviä, todella vahva kielitaito ja roppakaupalla loistavaa kuvamateriaalia. Luottokortti myös kiittää kotiin pääsystä ja toivottaa onnea työelämään. On se opiskelijan elämä vain niin hemmetin köyhää aikaa, ei ole varaa elää levveesti.

Valokuvakansiot ovat tältä erää sulkeutuneet ulkopuolisilta mutta Facebook kaverit voivat entiseen tapaan niitä kuitenkin edelleen katsella. Aloitan työt Hangossa ensi viikolla ja tämä blogi hiljenee ainakin hetkeksi aikaa. Minulle saa soittaa vanhaan tuttuun suomen numeroon, voi laittaa viestiä Facebookissa tai vaikka kirjoittaa kirjeen. Osoitteen saa kysymällä.

Täten toivotan kaikille matkalla mukana olleille HYVÄÄ KESÄÄ ja kiitos ja kumarrus kaikesta :)

Lopun odottelua

Niin se vain on, että neljä kuukautta tulee ylihuomenna täyteen ja on aika palata takaisin kotiin. Kodilla siis tarkoitan tässä tapauksessa Turkua ja perhettä. Oikeaan kotiin Kajaaniin pääsen näillä näkymin vasta syyskuussa käymään asuttuani ensin kakkos kodissa (vai onko se kolmonen) Hangossa leikkien loistavaa asiakaspalvelijaa koko kesän ajan. Suuria muutoksia siis luvassa aivan muutaman päivän sisällä. Onhan niitä jo odotettukin, sillä road tripin jälkeen järkevät tekemiset ovat olleet hyvin vähissä täällä Newcastlessa.

Viimeiset kaksi viikkoa on mennyt pitkälti oleskellessa ja rentoutuessa, jopa siinä määrin että päivästä voisi nukkua ainakin 14tuntia :) Koulutöitä ei ole ja kuntosalille ei pääse joten lenkkeily on ollut oikeastaan ainoa kunnon ajanviete viime päivät. Kyllä maistuu hyvältä kun saa juosta veren maku suussa ympäri kaupunkia noita mun päälle tunnin lenkkejä. Urheilu on sitä parasta terapiaa todellakin! Tosin ollaan me otettu aurinkoa puistossa ja juhlittukin kavereiden kanssa sekä tietenkin kannustettu suomi voittoon laittoman netti-tv:n katkeilevan kuvan välityksellä. Suomen peleistä on rentoutuminen ollut kaukana ja kun vielä kuva pätkäisee juuri rankkarin kohdalla niin ei hyvä heilu.

Tämä kuluva viikko on suomessa ollut aurinkoa ja meillä on vaan satanut vettä, ei onneksi ole kylmä kuitenkaan ollut. Pakkaaminen on hyvässä vauhdissa ja huomenna alkaa siivousurakka, toivottavasti on hyvä happi tämän iltaisten läksäreiden jäljiltä. Yritän juoda sivistyneesti ettei tarvitse viimeisenä päivänä halailla WC-pönttöä. Toivoa sopii myös ettei perjantain 13.päivä ole tällä kertaa nimensä veroinen, en jaksaisi jumittaa Heathrowlla ikuisuutta :) Kohta nähdään!!!

ps. Sain Health and exercise counselingin portfolion eilen viimein valmiiksi, eihän se olekaan kuin ensi viikolla tasan vuoden myöhässä. Turhaan pidin kiirettä sen kanssa ;)

Road trip 23.4.-1.5.2011

Näytä suurempi kartta

No niin, nyt on aika laittaa tämä Road trip pakettiin. Pää on jo toipunut matkanteosta ja Vapusta ja pystyy jälleen ajattelemaan täysillä. Meillä oli kunnia päästä revittämään aivan uutta Volkswagen Poloa matkan aikana. Tosin 1.2litrainen kone ei paljoa jaksanut motarin mäissä kiihdyttää mutta kyllä se kivasti kulki 70-90mailia tunnissa (110-140km/h) ja ohitteli muita autoja. Matkaa kertyi kaikkiaan 8päivän aikana huimat 1089 mailia eli 1752kilometriä ja minä ajoin koko aika. Oli todella mukavaa enkä osaa enää edes ajatella että ratti voisi oikeasti olla auton vasemmalla puolella. Niin sitä vaan tottuu kaikkeen uuteen. Kovin moni ihminen ei olekaan ajanut Lontoossa vasemman puoleisella liikenteellä istuen auton oikealla puolella. Minäpä olen ja ilman kolareita!!! Tättärää :)

Olimme liikkeellä kämppikseni saksalaisen Christianin, suomalaisen Henrin ja intialaisen Harshalin kanssa. Alunperin oli jo hieman spekulaatiota muiden kavereiden puolelta miten tulen kestämään tuota meidän intialaista vahvistusta. Olin kuitenkin aika luottavainen sillä tulen yleensä kaikkien kanssa hyvin toimeen ja siedän aika paljon kaikkea. Kuitenkin heti ensimmäisenä päivänä tuli aika pitkälle selväksi etten kestä muuten yhtään sen juttuja. Onneksi olimme sentään päässeet jo ensimmäiseen majapaikkaan Nottinghamiin, enää 7,5päivää jäljellä! Kun kerroin asiasta Henrille suomeksi kävi ilmi etten olekaan ainut. Sain siis hyvän purnaushenkilön jolle pystyi aina suomeksi valittamaan kun meni hermot. Ei tarvinnut Hashille avautua kuin pari kertaa koko matkan aikana kun keitti huolella hyvin.

23.4. Lauantai

Lauantaina aamulla ennen kymmentä olimme koko kööri matkanneet metrolla Newcastlen lentokentälle noutamaan autoamme. Päätimme aloittaa matkan aikaisin aamulla, jotta ehdimme hyvissä ajoin ensimmäiseen kohteeseemme Nottinghamiin (B) ja katsastamaan kaikki nähtävyydet siellä. Matkaan pääsimme todella helposti ja ennen kuin huomasimmekaan olimme jo saavuttaneet Sherwoodin metsän. Se on siis se paikka missä Robinhood eli aikoinaan. Aikamoinen turistirysä ja jopa se vanha tammi, jonne ne viekkaat kaverit piiloutuivat aina, on nykyään tuettu joka suunnasta ettei vain kaadu vanhuuttaan. Muuten niiltä saattaisi hävitä kaikkein mielenkiintoisin mesta koko metsästä. Polut oli onneksi rajattu aidoilla ettei tyhmät ihmiset tuhoa koko metsää.

Matka jatkui Nottinghamin keskustaan ja edessä oli koko reissun haastavin homma; Etsi hotelli ilman kunnon ohjeita tai karttaa :) Kyseinen mesta kun vielä sijaitsi keskustan ulkopuolella niin ei ollut mikään maailman helpoin homma. Yövyimme Hylands nimisessä hotellissa koska hostelleja oli jostain syystä todella mahdotonta löytää kyseisestä kaupungista. Onneksi oli sentään hyvät tarjoukset päällä joten maksoimme 20£ per pää ja saimme kaksi kahden hengen huonetta. Ei paha. Hintaan sisältyi vielä Englantilainen aamiainen, en taas ihmetteli ihmisten ylipainoa yhtään...

Kävimme katsastamassa Nottinghamin linnan (4£) ja Robin Hoodin patsaan mutta muutoin kaupunki oli todella pettymys. Ei siellä ollut oikein mitään nähtävää. Ostimme päiväliput bussiin ja ajelimme hieman ympäriinsä katsellen mestoja ja kävimme syömässä hyvän päivällisen, siinä se. Illalla näin hotellin parvekkeelta pesukarhun ja olin aivan innoissani. Eihän minulla ole hajuakaan mikä se on englanniksi joten nopeasti käännettynä siitä tuli washingbear. Eipä mitä, meidän saksalainen tajusi heti mikä eläin (saksa ja suomi ovat kielinä todella yllättävän lähellä toisiaan) oli kyseessä mutta meidän intialainen oli aivan pihalla. Siitä tuli koko reissun paras läppä ja vasta lontoossa pääsimme netistä tarkistamaan, että oikea sana on raccoon...

24.4. Sunnuntai

Sunnuntaina suuntasimme aluksi yliopistokaupunki Cambridgeen (C). Todella upea paikka varsinkin aurinkoisella säällä. Unohdinko mainita muuten, koko matkan oli lähes +25c päivisin lämpöä ;) Niin siis Cambridgessä kävelimme ympäriinsä ja otimme pienen veneajelun kanaalissa. Mukavan rentoa lomailua, oli mahtavaa päästä oikeastin katsomaan niin kuuluisaa paikkaa ja koulua aivan läheltä. Tuntuu Kajaanin AMK aika mitättömältä tuon rinnalla. Ne opiskelee kuin jossain vanhoissa linnoissa siellä...

Samana päivänä suuntasimme vielä kohti Lontoota (D), yksi suora motari Newcastlesta Lontoon keskustaan. Ei voi eksyä! Auton jätimme käytännön syistä Tottenham Haleen ja jatkoimme sieltä keskustaan metrolla. Ytimessä kun joutuu maksamaan ruuhkamaksuja eikä siellä voi kuitenkaan edes pysäköidä kunnolla. Kuka siellä haluaisi ajaa kun voi metrolla liikkua kätevästi ja halvalla. Pysäköintikin maksoi vaivaiset 7,5£ parilta päivältä jos ei oteta huomioon saamaamme 75£ pysäköinti sakkoa. Intialaiset eivät ilmeisesti tajua laittaa sitä lappua ikkunalle vaan keskikonsoli on paljon parempi paikka ettei vaan häviä. Valitus on käynnissä joten katsotaan joudummeko sitä lopulta sitten maksamaan ollenkaan. Kuitenkin meillä on virallinen kuitti olemassa. Poistun maasta niin eivät löydä mua enää ;)

Lontoossa yövyimme loistavassa hostellissa nimeltään Clink261. 17£/yö ja aamiainen kuului hintaan. Mukava paikka, hyvät sängyt ja lähellä kaikkea. Yövyimme siis Lontoon keskustassa, miten huisia :) Tänne olin aina halunnut ja nyt vihdoin pääsin katsomaan millainen paikka se lopulta oli.

Sunnuntai-illan kulutimme kävelemällä kaupungilla ja Thames-joen rannalla katsellen pimenevää kaupunkia ja valojen loistoa. St. Paul, London eye, Parlamenttitalo, Big Ben, Westminster Abbey, Piccadilly Circus... I'm in LOVE! Pakko päästä takaisin sinne paremmalla ajalla ja sitten kun on enemmän rahaa. Hemmetin opiskelijabudjetti ;)

25.4. Maanantai

Uuden viikon aloitimme entuudestaan tutun Sandemansin ilmaisella kaupunkikierroksella. Muistattehan kun kerroin siitä meidän Edinburghin reissusta... Nathan kierrätti meitä kuninkaallisen Lontoon alueella 2,5tuntia kertoen jänniä tarinoita historiasta ja nykyisyydestä. Monet faktat olisivat varmasti jääneet pimentoon ilman tätä loistavaa tilaisuutta nähdä kaupunki kävellen. Matkalle osuivat niin kaikki puistot kuin muun muassa Buckinghamin palatsi ja tulevien häiden keskus Westminster Abbeykin. Olimme siis keskellä kuninkaallisia häävalmisteluja vain muutama päivä ennen H-hetkeä.

Hash ja Chris jatkoivat suoraan seuraavalle kierrokselle, minkä aiheena oli vanha Lontoo ja hinta jotain vaivaiset 9£ tai jotain... Joka kaupungissa on siis aina ilmaisten tipeillä toimivien reissujen lisäksi muutamia maksullisia kierroksia myös. Hinnat eivät kuitenkaan huimaa päätä yhtään. Minä ja Henri olimme kuitenkin nähneet ja kuulleet tarpeeksi ja päätimme skipata kyseisen kierroksen. Otimme suunnaksi vesikaupan ja lähimmän puiston, jonne heitimme tunniksi levyksi. Mahtavaa nauttia auringosta Lontoon keskustassa ilman huolen häivää. Meille jäi vielä sopivasti aikaa vierailla Tower Bridgellä ja siellä päätimme mennä aivan ylös saakka ihastelemaan maisemia. On se vaan kaunista... Tosin mun ajatusmaailmassa kyseinen silta on aina ollut Big Benin välittömässä läheisyydessä eikä kilometrien päässä alajuoksulla. Mistä lie sekin kuva joskus tullut mun päähän.

Muiden ryhmäläistemme päätettyä kierroksensa tapasimme viimeisen kierroksen lähtöpaikalla. Tämän päivän kolmas kierros piti sisällään kauhutarinoita ja kertomuksia Lontoon pimeästä puolesta. Se ei minua kiinnostanut pätkääkään joten olin jo aikaisemmin tehnyt päätöksen olla osallistumasta ja lähteä yksin katselemaan kaupunkia lisää. Minulla oli siis haaveissa hieman aikaa itseni kanssa. Turha luulo kuitenkin, Hashin kuultua minun suunnitelmista hän päätti vaatia lipusta rahat takaisin ja lähteä minun kanssani kiertelemään. Aivan kuin minä en yksin selviäisi, haloo!!! Ja vielä kaikista maailman ihmisistä se jonka seuraa yritin mahdollisimman paljon välttää. Laatuaikaa siis edessä KAHDESTAAN seuraavat kolmisen tuntia. Pidin pääni ja sanoin meneväni omien suunnitelmien mukaan ja sehän ei voinut muuta kuin seurata. Kävimme uudestaan palatsilla ja katselimme tarkemmin sen lähialueita ja puistoja. Lopuksi päätimme tehdä pienen metroajelun, joka ei mennyt aivan suunnitelmien mukaan. Kukaan ei kertonut, että yksi linja onkin remontissa ja niin sitä oltiin jumissa jossain esikaupungissa tuntematon aika :) Loppu hyvin, kaikki hyvin. En ollut hermoraunio reissun jälkeen ja sain vatsani täyteen hermo-olutta ja kiinalaista ruokaa.

26.4. Tiistai

Tiistaista muotoutui jo valmiiksi pisin ajopäivä sillä nähtävää oli luvassa vaikka millä mitalla unohtamatta "lyhyttä" kävelyreissua. Kuten jokaisena päivänä reissun aikana, olimme tien päällä jo aamulla yhdeksän aikaan. Muutama ylimääräinen lenkki Lontoon esikaupunkialueella ja sattumalta löysimme ulos kehätielle. Ensimmäisenä suuntasimme kohti Cantenburya (E) ja kaupungin katedraalia. Kyseinen kivikasa on ilmeisestikin Britannian suurin ja kyseisen mestan arkkipiispa on kirkon pääjehu. Se oli kuninkaallisissa häissä se partajooseppi, joka vihi parin. Pakko sanoa, että sedällä on melko hulppea katedraali olemassa :)

Aikamme ihasteltua söimme luksus lounaaksi Tescon kolmioleivät parkkihallin roskiksen vieressä ja suuntasimme päivän seuraavaan paikkaan; Doveriin (F). Ensimmäisenä siellä Britteinsaarten ja Ranskan välisen lauttaliikenteen keskuksessa suuntasimme White Cliffs of Doverille. Kaikkihan tietävät ne huimat valkoiset kalkkikivijyrkänteet joita Englanti on täynnä. Teimme siellä patikointireissun, mikä venähti yllättäen melkein kolmetuntiseksi. Ei taas osattu oikein aikaa arvioida kun meinasi henki salpaantua siitä luonnon kauneudesta (ja jyrkänteen korkeudesta). Yksi koko matkan hienoimmista paikoista, kannattaa mennä käymään jos satutte liikkumaan siellä päin joskus. Dover ylipäätänsä oli todella hieno merenrantakaupunki, saimme todeta sen Doverin linnan tornista käsin. Huikea maisema, aivan kuin Monacossa olisi ollut :D Linnan alaisesta kalliosta löytyy muuten tunneleita yli kahden mailin verran ja niistä me pääsimme katselemaan vanhaa sotasairaalaa, taisipa yksi lepakkokin ilmestyä pelottelemaan arimpia...

Jo Doverissa tajusimme, että päivästä loppui tunnit kesken eikä suunniteltu vierailu Hastingsin (G) linnan raunioille ollut enää mahdollista. Ei siinä mitään, emme me edes nähneet mitään tienviittaa ajaessamme kyseisen kaupungin läpi illan hämärässä. Tie Doverista majapaikkaamme Brightoniin (H) tuntui loputtoman pitkältä ja oli tietenkin täynnä mitä hitaimpia ajoneuvoja. Myöskään jyrkät nousut eivät nopeuttaneet yhtään edessä ajavan jäätelöauton matkantekoa. Viimein illalla yhdeksän aikaan saavutimme silmät ristissä Brightonin ja hostellimme St. Christopher's Innin. Kyseinen hostelli sijaitsi kuuluisan Brightonin laiturin vieressä ja näkymä oli aivan huikea. Ei voisi parempaa paikkaa kuvitella kyseisessä kaupungissa saavansa. Majoitus maksoi 18£/yö ja sisälsi aamupalan. Ainut miinuspuoli oli, että autolle löytyi paikka parkkihallista, mikä maksoi lopulta 35£ koko ajalta. Nielimme tappiomme japanilainen ruoka ja uni silmissä kiiluen...

27.4. Keskiviikko

Lepopäivä! Kävelimme hieman kaupungilla, sivistimme itseämme yhden nopean museovisiitin verran, kävimme kävelemässä Brighton Pierillä ja nautimme auringosta maailman epämukavimmalla rannalla. Keli ei ollut mikään kovin helteinen tietenkään juuri silloin, kun meillä olisi ollut aikaa siitä nauttia kunnolla. Uimaan oli turha kuvitellakaan menevänsä sillä vesi oli niin jäistä, että jalkoihin sattui. Brightonin rannan voisi myös kuvitella olevan mukavan pehmeää hiekkaa eikä nyrkin kokoisia kiviä täynnä. Siinä maatessa oli rentoutuminen hyvin kaukana, aina painoi joki kivi jonnekin.

Illemmalla päätimme kokeilla onneamme ja suuntasimme Northern Lights nimiseen Scandinavialaiseen pubiin lonkero mielessä. Kuinka ollakaan, siellähän myytiin Hartwallin aitoa valkoista kultaa ja rinnalle vielä salmareita, terva-snapseja ja fisuja. Ai että alkoi elämä heti hymyilemään. Sitä lonkeroa olikin saanut odottaa melkein neljä kuukautta. Harmi ettei Jallu kuulunut valikoimiin...

28.4. Torstai

Uuden päivän valjetessa otimme uljaan ratsukkomme tallista ja aloitimme matkan yhteen odotetuimmista kohteista: Stonehenge. Kyseinen mystinen paikka sijaitsee Salisburyssa (I) kahden ison tien risteyksessä. Miten tästä mestasta on aina ollut mielikuva, että se seisoo jossain Skotlannin nummilla keskellä ei mitään? Stonehengeä pääsee nykyään maksua vastaan kiertämään hyvin kaukana kulkevan aidan takana, tarinat ja myytit kuulee luurista ja turisteja pyörii ympärillä kuin pieniä muurahaisia. Olisihan se siistiä päästä ihan sinne kivien keskelle pyörimään ja ottamaan kuvia, mutta voin kuvitella miten tuhottu se olisi tuon väenpaljouden jälkeen. Jostain oli myös saapunut bussilastillinen keski-iän ylittäneitä suomalaisia ihailemaan kyseistä mestaa. Eipä siinä auttanut kuin puhua Henrin kanssa englantia ettei vaan paljasteta omaa taustaamme. Suomalaisia on mukava kuunnella salaa mutta en jaksaisi alkaa jauhaa turistien kanssa...

Kymmenien valokuvien jälkeen alkoi vatsa jo kurnia siihen malliin, että oli aika suunnata Bathiin (J) syömään ja pitämään taukoa. Kyseinen kaupunki ei kuulunut meidän alkuperäiseen suunnitelmaan mitenkään mutta matkalla selvisi sen olevan yksi kauneimmista ja rikkaimmista kaupungeista koko Englannissa. Pakko myöntää, että kyllä se Subi silti maistui melko samalta siellä kuin missä tahansa muuallakin. Ainoastaan aito Italialainen jäätelö veti vertoja kaupan pakastealtaalle ;)

Päivän viimeinen etappi oli Cardiff (K), Walesin pääkaupunki. Sinne päästäksemme jouduimme kiertämään ja jonottamaan Bristolin kehätiellä ikuisuuden ja ylittämään suuren sillan 5,70£ hinnalla. Meinasi siinä taas usko loppua liikenteen toimivuuteen. Hellettä mittarissa taas tutut +25c ja ikkunoista sisään tulvi liikenteen saasteet. Cardiffiin pääsimme kuitenkin lopulta perille ja majoittauduimme hostelli Nomadiin noin 16£ hintaan, jälleen kerran aamupala kuului hintaan. Niin joo, aamupala tarkoittaa siis teetä, pikakahvia, muroja ja valkoista paahtoleipää marmeladin kanssa. Ei siis mitään kovin huippua todellakaan mutta sitä se oli kaikissa hostelleissa.

Illalla teimme vielä kevyen kävelyn keskustaan etsimään kevyttä ruokaa ja muutama olut siihen päälle, kyllä taas uni maittoi hyvin.

29.4. Perjantai

Royal wedding day. Niin kuin me uhosimme katsovamme pelkästään vihkimisen... Me neljä jätkää tapitimme hostellin olohuoneessa häitä aamu kahdeksasta aina sinne ensimmäiseen suudelmaan saakka, how gay is that :) Aina välissä ehti ottaa sohvilla lyhyet päikkärit tai käydä vaikka suihkussa... Oli kyllä mahtavat häät, ei uskoisi että pari päivää aikaisemmin itse seistiin vielä samoissa mestoissa.

Iltapäivän alkaessa toivuimme vihdoin koomasta ja otimme suunnaksi ensimmäisen kohteemme: Cardiff castle. Kyseinen linna seisoo aivan kaupungin keskustassa ja sisään piti pulittaa jälleen 9£. Kaikki kohteet maksaa. Tuossa vaiheessa matkaa huomasimme ettei enää jaksa linnatkaan pahemmin kiinnostaa eikä jaksa enää juosta katsomassa kaikkia hienoja paikkoja. Alkaa väsymys painaa vanhoja ihmisiä. Linna oli kuitenkin todella kaunis ja oli hauska huomata valtava kontrasti ikivanhan linnan ja modernin Millenium stadionin välillä. Niin se kaupunki vain yrittää vallata vanhan linnan, mikä taistelee muuriensa takana kasvavaa painetta vastaan... Loppu päivä meni sitten pubissa, ruokaillessa ja löhöillessä. Perjantaina alkoi jo huomata olevansa loppu liiallisen tekemisen takia. Ja Intialainen vain jaksoi inttää, että mitä tehdään seuraavaksi ja mennään katsomaan Stadion yms. Me muut hypättiin kaljalle saman tien lähimpään pubiin eikä jaksettu vastata enää mitään :)

30.4. Lauantai

Matkan viimeisen kokonaisen päivän aloitimme vierailemalla Cardiffin toisella linnalla, Castle Cochilla. Pakko sanoa, että ehdottomasti yksi omista suosikkilinnoista. Vetää vertoja jopa Turun linnalle ;) Castle Coch on aikoinaan rakennettu uudestaan vanhojen piirustusten pohjalta ja sen takia se on aivan uuden veroisessa kunnossa vielä nykyäänkin. Linnalla ei tosin ole puistoa ja näkymä merelle ei ole mikään kovin kummoinen. Linna sijaitsee rinteessä, mistä on näkymä Cardiffin kaupunkiin.

Aloitimme matkanteon kohti Englannin toiseksi suurinta kaupunkia, Birminghamia (L). Ennen kuin huomasimmekaan olimme jo perillä ja kello oli vasta yksi iltapäivällä. Tulikohan sitä hieman hurjasteltua moottoritiellä kun aikaa ei mennytkään neljää tuntia... Ensimmäistä kertaa koko reissun aikana olimme niin aikaisin perillä kohteessa ettemme edes saaneet vielä kirjautua sisään hostelliin. Päätimme tehdä pienen lounasretken keskustaan saman tien. Ne, jotka kuvittelevat Birminghamin olevan jotenkin todella kaunis paikka niin saanen kertoa pari totuutta. Ensi vaikutelma oli tehdaskaupunkimaisuus, suuri maahanmuuttajien määrä, köyhyys, paskaisuus, kirpputorit ja aivan liian täynnä oleva ostoskeskus. Joka paikkaan sai jonottaa, jopa liukuportaisiin oli oma jonotus linjansa ettei kukaan pääse etuilemaan. Tässä vaiheessa olimme jo täynnä koko kaupunkia ja valmiita lähtemään samantien kohti pohjoista.

Hostellin peruutus ei enää ollut mahdollista joten päätimme kirjautua sisään. Paikkana oli BCB eli Birmingham Central Backpackers. Hintaa 15£/yö ja aamiainen sisältyy hintaan. Tosin me emme päässeet siitä nauttimaan koska lähtömme koitti jo aamulla viideltä. Saimme kuitenkin hedelmä kassin mukaan, jotta oli jotain syötävää matkassa. Loistava palvelu mutta hostelli muuten todella karu. Sijainti keskustan välittömässä läheisyydessä varastoalueella. Hieman oli pelkoa ettei auto ole enää aamulla entisensä...

Kyselimme hieman neuvoja minne kannattaisi oikeasti suunnata ja lopulta löysimme kaupungin kanaalit ja sen rikkaamma puolen missä todella viihdyimme. Ostimme kaupasta kaljat ja istuimme torin rappusille juomaan niitä lakia uhaten. Siinä oli paras aurinko ja lämpimintä. Illalla päätimme extempore mennä elokuviin katsomaan Thor, ei keksitty oikein muutakaan. Minähän tapani mukaan nukahdin taas alun lukuisten mainosten aikana mutta elokuvan ajan pysyin ihan elävien kirjoissa. Ihan ok raina mutta tarinana todella turha. Illan kruunasi intialainen kasvisruoka ja olut jälleen kerran. Oli hieman erilainen vappuaatto :)

1.5. Sunnuntai

Aamulla viideltä olimme lähtökunnossa ja valmiita suuntaamaan kohti pohjoista ja kotia. Arvioitu matka-aika oli ainakin neljä tuntia ja auto piti palauttaa kymmeneen mennessä joten emme ottaneet mitään riskejä myöhästymisen suhteen. Moottoritie oli hyvin tyhjä koko matkan ajan ja auringon kullan keltainen nousu toi melkein kylmät väreet. Yhdeksältä perillä Newcastlen lentokentällä (M), tankki täynnä ja auto vahingoittumattomana. Nappiin mennyt reissu, ei voi muuta sanoa. Kyllä kannatti lähteä.

Matkan kokonaiskustannukset olivat 300€ per pää ja muistot ovat ikuiset. Mieli halajaa edelleen takaisin Lontooseen ja Vapunpäivän juhlat sunnuntaina tiikeriasussa menivät aivan yli. Ei muuta, Peace ;)

Kaikki kuvat ovat nähtävissä Facebookissa.

Ilmainen dokkari tämän ajan hengestä

Ajan Henki | Virallinen julkaisu | 2011 from Ajan Henki on Vimeo.

"Ajan henki on kotimainen voittoa tavoittelematon dokumenttielokuva, jonka tarkoitus on tuoda esiin yhteiskuntamme ongelmien perimmäiset syyt sekä tarjota vaihtoehto vallitsevalle ajan hengelle. Tämä dokumenttielokuva toteutettiin talkoovoimin "nollabudjetilla" ja tarjotaan ilmaislevityksenä koko kansakunnalle! Elokuvasta julkaistaan huhtikuun loppuun mennessä viimeistelty ladattava dvd ja hd versio."

www.ajanhenki.com

Ylämaat/Skotlanti/Iso Britannia

Skotlanti ja Ylämaat on nyt nähty ja pakko sanoa, että kyllä luonto voi olla kaunis. Eihän siellä aivan ylhäällä kasva kuin kiviä vuorien keskellä mutta kaikki se karuus on kaunista ja henkeäsalpaavaa. Alla näette meidän toteutuneen reitin noiden neljän päivän aikana ja perästä seuraa kertomusta. Matkalla mukana minä, Niko, Ute ja Sophie. Ottakaa hyvä asento, tiedossa paljon tekstiä ja kuvia.

Näytä suurempi kartta

14.4.2011

Matka kohti pohjoista alkoi viime viikon torstaina jolloin roudasimme laukkumme keskustan Hertzille ja kuittasimme automme. Kuittaaminen sinänsä kuullosti helpolta sillä auto oli jo valmiiksi maksettu. Mutta eipä niille riittänytkään oikeat kotiosoitteet vaan Utella piti olla jokin todiste paikallisesta asuinpaikasta myös. Tilanne olisi kuulemma täysin eri jos olisimme vain turisteja. Siinä sitten taksilla kämpille etsimään jokin kirje missä lukee kuskin nimi ja osoite. Tuntia myöhemmin pääsimme viimein tien päälle ja Vauxhall (Opel) Corsa sai luvan toimia ajokkinamme tällä huimalla reissulla. Niko osti meille kaikille matka-aurinkolasit joten olimme velvoitettuja käyttämään niitä joka tilanteessa. Ei kannata siis ihmetellä kuvia sen enempää :)

Aluksi pelotti ihan sikana istua pelkääjän paikalla kun kuskikin oli ensimmäistä kertaa ratin takana väärällä puolella autoa ja tietä. Mutta hyvin pääsimme matkaan ja motarilla sitä oli sitten helppo opetella käyttämään autoa. Vaihdekeppi vasemmalla kädellä, polkimet ja muut vivut oikeilla paikoillaan. Ei niin vaikeaa kun keskittyy ja pitää huolen ettei liian tiukasti käänny vasemmalle. Tie ensimmäiseen majapaikkaamme Fort Williamiin (B) oli hyvin selkeä ja jopa motari Glasgown keskustan läpi tuli hyvin sujuvasti ilman ruuhkia.

Fort Williamissa ensimmäinen kohteemme oli tietenkin ruokakauppa ja sieltähän löytyi tietenkin Lidl, meidän saksalaiset neidot olivat innoissaan. Hostelleissa on se hyvä puoli, että aina löytyy keittiö missä voi itse kokata oman ateriansa. Matkasta selviää siis paljon halvemmalla kun ei tarvitse syödä ulkona. Ainut ongelma oli, että Sophie on vegetaristi ja sen mukaan meidän muiden oli sitten syötävä. Onneksi pääsimme yhteisymmärrykseen ruuista ja saimme kupumme täyteen.

Majapaikkana toimi Ben Nevis Inn, joka sijaitsi aivan Ben Neviksen kiipeilyreitin alussa. 15,50£/henk/yö ei ollut yhtään paha mutta yläkerran ravintolan meteli piti meidän pitkään hereillä illalla vaikka olisimme halunneet ladata akkuja seuraavaa päivää varten. Alla video yläkerran menosta...

15.5.2011

Perjantaina oli sitten vuorossa Ben Nevikselle kiipeäminen. Kyseinen vuori on koko Brittein saarten korkein saavuttaen jopa 1343metrin korkeuden. Kävelymatkaa kertyy yhteensä 16kilometriä ja matka-aijaksi on arvioitu 6-8tuntia riippuen vauhdista ja keliolosuhteista. Sää Ben Neviksellä voi vaihtua todella nopeasti ja sen myös saimme itse kokea matkan aikana. Reput täynnä lämmintä vaatetta aloitimme matkan yhdeksältä aamulla.

Ensimmäisellä venyttelytauolla oli jo jokaisen vähennettävä vaatetta sillä niin paljon hiki valui alun rappusten jäljiltä. Aurinko paistoi ja tuuli pysytteli laakson toisella laidalla. Ensimmäisen vuoren (joka näytti todella suurelta) päälle päästyämme tajusimme, ettemme ole vielä edes puolessa välissä matkaa. Siinä vaiheessa kuitenkin mukava kylmä tuuli aloitti puhaltamaan koko matkalta ja oli jo aika pukea lisää vaatetta päälle. Matka ylöspäin tuntui kestävän ikuisuuden ja polku vaihteli koko ajan. Oli kiviä, rappusia, hiekkaa, lunta, jäätä... Viimeiset 500metriä veivät pisimpään kun lenkkarit jalassa luistelimme pilvien keskellä lumista rinnettä ylöspäin. Tässä vaiheessa olimme jo kaikki eksyneet toisistamme ja odottaminen olisi vain jäädyttänyt kroppaa liikaa. Piti vain pinnistää reittiä ylöspäin muiden turistien perässä sillä kuka sitä luovuttaisi enää kesken matkan.

Ylhäällä näkyvyys oli aika nolla pilvien ja myrskytuulen takia, mutta huipulla oleva vanha observatorio antoi sentään hieman suojaa lyhyelle evästauolle. Vuoren toisella puolella oleva jyrkänne tuli myös huomattua tarpeeksi ajoissa ettei vahingossa kävelty sinne :) Alastuleminen sujui paljon nopeammin ja aurinko saatiin takaisin jo heti lumirajan jälkeen. Hitaasti pudotellen takaisin autolla ja kellon mukaan alle 6tuntia meni matkassa, ei paha. Tulevien päivien kipuja odotellessa mieli oli mitä mahtavin onnistuneen matkan jäljiltä :)

Illaksi vielä suunta Isle of Skyelle (C) ja majoittuminen Dun Caan Hostellissa Kyleakinissa. Norjalainen (Tromssasta kotoisin) Laila miehensä Terryn kanssa omistaa 12hengen hostellin 300asukkaan kylässä ja vieraanvaraisuus oli todella mahtava. Ei voisi parempaa palvelua saada. Saimme oman huoneen, kunnon esittelyt taloon, kylään ja koko saareen liittyen. 17£/henk/yö oli reissun kallein mutta samalla paikka oli ehdottomasti paras ja suosittelen sitä kaikille. Laila kertoi, että Isle of Skyellä asuu enää 9000 ihmistä. Aikoinaan siellä on ollut yli 40 000 asukasta mutta ihmiset muuttavat kaupunkeihin vähitellen. Lailalta saimme myös monia hyviä vinkkejä lauantain kiertelyä varten.

16.4.2011

Lauantain pyhitimme Isle of Skyella kiertelemiseen. Kapeat tiet ja minä kuskina tällä kertaa, oli pakko harjoitella tulevaa pidempää reissua varten tuota autolla ajamista näissä olosuhteissa. Hyvin sujui ilman kommelluksia ja maisemat olivat mitä mahtavimmat. Taliskelin tislaamolla me pojat olisimme halunneet päästä käymään mutta ei siitä sitten päästy yhteisymmärrykseen joten jätettiin väliin. Joskus toisten sitten.

Neist Point oli oikeastaan koko päivän pääkohde. Läntisin piste koko saarella ja siellä päässä kököttävä majakka osoitti kohti jylhää Atlantin valtamerta. Upea paikka seistä, nähtiin jopa hylje hakemassa happea ennen syvyyksiin paluuta :) Matkalla törmäsimme myös Skotlannin omiin lehmiin, jotka ovat karvaisia. Tuhannet lampaat laidunsivat ympäri nummia ja yksi päätti leikkiä hippaa meidän auton kanssa ja hyppiä edessä.

Iltapäivällä saavutimme Dun Flodigarry hostellin mikä toimi kolmantena etappina matkallamme. 14,50£/henk/yö ja näkymä suoraan merelle, huippua. Paikkaa pyörittää perhe, jolla on yksi vuotias poika. He itse asuvat yläkerrassa ja pyörivät jatkuvasti hostellin keittiössä ja juttelevat ihmisten kanssa. Paikka on kuin heidän oma kotinsa. Illemmalla teimme kävelyretken alas rannalle läpi suon ja kivien. Kyllä tuntui vuorikiipeily jaloissa ja pohkeet vetivät niin juntturaan ettei rappusia meinannut enää kunnialla päästä alaspäin. Tunsi ainakin tehneensä jotakin. Niin joo, suota kiersi myös sähköaita (?) ja minäpä tietenkin otin siitä tukea :) Tuntui hyvin hanskojen läpi se virran määrä.

17.4.2011

Sunnuntaina, kun suomi äänesti vaaleissa ja mun sisaruksen täyttivät 22vuotta, me aloitimme pitkän matkan kohti skotlannin itärantaa. Matkalla kiipesimme Lailan suosittelemalle Old Man of Storrille ja sieltä seuraavaksi video. Oli "hieman" tuulista istua siellä ylhäällä, koettakaa kuulla puhe.

Poistuttuamme Isle of Skyelta seuraavana pysäkkinä toimi maailmankuulu Eilean Donan linna. Teimme pysähdyksen sen rannalle mutta emme viitsineet maksaa pääsystä linnasaarelle vaan tyydyimme kuvaamaan sitä kauempaa. Kaikki linnat ovat kalliita Skotlannissa joten päätimme mennä opiskelijabudjetilla, samaltahan ne kaikki näyttää sisältä lopulta.

Eilean Donalta seuraava pysäkki oli Loch Ness. Aurinko paistoi kirkkaalta taivaalta ja ajaessamme ylös järven länsireunaa tuntui kuin olisimme olleet Italiassa Garda-järvellä. Niin samanlainen maisema ja lämpötila alkoi olla. Nessi pysyi valitavasti pohjassa piilossa auringonvalolta mutta vauva-Nessi uskaltautui ulos paistattelemaan päivää. Kuljimme siis jyrkkää mäkeä alas ja yhtäkkiä Ute kiljuu meidän seläntakana. Siitä pelästyneenä hyppään lähes Nikon niskaan alaspäin. Kiljumisen aiheutti käärme, joka oli mun nilkan ympärillä. Onneksi en sitä itse tiennyt kuin vasta jälkeenpäin, minähän en niitä luikertelijoita siedä yhtään.

Loch Nessin jälkeen suuntasimme Invernessin (D) kaupunkiin saaren pohjoispuolelle hakemaan polttoainetäydennystä ja lähdimme itäpuolta alaspäin kohti Dundeeta (E) ja viimeistä etappia. Matkalla pysähdyimme kakkukahville Perthin ilta-aurinkoon ja illalla saavuimme Dundeehen. Yövyimme Premien Inn hotellissa ja maksoimme koko reissun halvimman hinnan jonkin ihmeen tarjouksen takia. Ainoastaan 19£/kahden hengen huone. Illalla me pojat vielä kävimme syömässä kaupungilla ja eihän sieltä sitten löytynyt sunnuntain takia muuta kuin McDonald's ja sekin oli mun historian pahin läävä ja huinoimmat ateriat. Todella ala-arvoinen paikka mutta saimme silti vatsanpohjalle hieman täytettä, jotta jaksoimme nukkua pitkän yön.

18.4.2011

Maanantai koitti aurinkoisena ja kahdeksalta aamulla starttasimme auton ja suuntasimme kohti kotia kiertäen Edinburghin matkalla. Väsyneinä mutta onnellisina saimme auton palautettua jopa 15minuuttia etuajassa :) Onnistunut matka vaikka maanantai toikin mutkia matkaan antaen vääriä teitä meille.

Koko matkan kustannuksiksi tuli 650,87€ eli päätä kohden vain 162,72€, ei yhtään paha näin mahtavasta reissusta. Matkaa kertyi noin 1500 kilometriä yhteensä joten on siinä saanut hetken istua autossa :)

Reissukuvat ovat nähtävissä täällä, lisää löytyy mun kovalevyltä sitten kun pääsen suomeen. Päälle kolme viikkoa matkaa jäljellä...

Pikapäivitys!

Hengissä ollaan, ei kannata pelätä. Huomenna suunnataan Skotlantiin loppuviikoksi, päivittelen reissukuulumisia ensi viikon alussa palattuamme maanantaina takaisin Englannin puolelle. Siihen asti, adjöö :)

Kuvamateriaalia

Lisäilin taas kuvia kansioon, tuli upeaa materiaalia kun löysin taivaan maanpäältä. Ehdottomasti paras paikka tällä saarella, siis tähän päivään mennessä :)

Hajotus maximus

Onkohan joku sanonut joskus, että päätöksien tekeminen on helppoa? Mulla ainakin on pää aina täynnä kaikkea tulevaa ja iltaisin on hankala saada unta toisinaan kun ajatukset vaan juoksevat päässä jättämättä rauhaan. Ongelmaan on onneksi lääke: liikunta. Ja kun tullaan tilanteeseen ettei enää vähäinen määrä riitä niin lisätään sitä. Lopulta ollaan maksimissa joka tällä hetkellä näyttää olevan kolme tuntia hikijumppaa päivässä. Varmasti nukuttaa yöllä kun nyt jo ovat silmät aivan ristissä :)

Eilen tuli mitta täyteen tätä tyhmää koulua. Valmennuksen moduulista saatiin ensimmäisen tehtävän tulokset (vuoden harjoitussuunnitelma) ja olin todella varma, että se meni hyvin. Annoin sille kaikkeni, koko tietämykseni. Noh tuloksena oli lähes hylätty arvosana, Mitä Vittua! (Sori, hermot kireällä, olen puutteessa.) Motivoi todella paljon kirjoittamaan noita loppuja juttuja jollei mikään tunnu riittävän. Tässä koulussa lisäksi koko kurssin arvosana koostuu pelkästään noista kahdesta tekstistä, tuntityöskentely ei vaikuta mitenkään. Sama homma jokaisessa moduulissa. Eipä tällaisella toisen vuoden opiskelijalla tunnu taidot riittävän maisteriohjelmien kursseihin. Noh nyt on kuitenkin kirjoitettuna valmennuksen ja markkinoinnin kaikki tehtävät ja pari viikkoa aikaa hioa niitä ennen palautusta. Sports developmentin viimeistä tehtävää tänään tuijotin tunnin putkeen tajuamatta mitään. Aikani keskusteltua eri tahojen kanssa päätin lopettaa stressaamisen näiden opintojen suhteen ja skipata tuon viimeisen tehtävän. Jää aikaa tehdä vaikka suomeen vasta vuoden myöhässä oleva Health and Exercise Counselingin portfolio, se tuntuu tässä vaiheessa maailman helpoimmalta aiheelta :) Eipä tule vaihdosta kovin paljon opintopisteitä mutta ne kelan tuet menevät muutenkin takaisinmaksuun liiallisten tulojen takia. Pitänee säästää hieman rahaa sitä silmällä pitäen.

Kesää en malta odottaa, haluan päästä töiden pariin ja tienaamaan rahaa, tili kun huutaa lähes aina tyhjyyttä. Syksystä olen nyt tehnyt suuria päätöksiä. Aiemman reissailun sijaan ajattelen nyt aikuismaisesti, siis järkevästi, ja palaan syyskuussa Kajaaniin suorittamaan opinnot loppuun. Ei välttämättä ihan ajallaan mene mutta jos vaikka keväällä 2013 valmistuisi niin olisin tyytyväinen. Sitten voisi vaikka miettiä fysioterapian opintoja vaikkapa Lahdessa, koskaan ei tiedä... Syksy tuo tullessaan myös asuntoprojektia, miniläppärin, yhdet polttarit, yhdet häät, perinteisen kesän jälkeisen hermoloman ja pienen koiranpennun. Joillakin on ehkä mielipiteensä nyt sanottavana asiaan mutta tällaisiin päätöksiin olen nyt päätynyt. Muutoksia, mutta nehän ovat aina hyvästä ;)

Nyt vielä tasan viikko tällaista tylsistelyä kunnes koittaa ensi torstai ja matka Skotlantiin. Sitä seuraa ManUn matsi täällä Newcastlessa ja meidän pidempi roadtrip etelämpään. Sieltä kun kotiudutaan niin saan vieraita Aberdeenista ja on aika juhlia suomalaista Vappua. 1.5. vedetään simaa ja munkkia naamaan ja hullutellaan, suunnittelu lähti jo tänään käyntiin ja siitä tulee varmastikin superia! Sen jälkeen ei sitten olekaan kuin alle kaksi viikkoa kotiinpaluuseen, niin se kevät vaan menee vauhdilla. Viisi viikkoa ja tämä kokemus on mun osalta ohi.

Viime maanantaina oli todella mahtavat juhlat ja pitkästä aikaa viihdyin clubilla. Pussailin jopa jonkun kanssa (muistaakseni) mutta ei hajuakaan kuka se mahtoi olla. Puolella porukasta lähti muisti, kertoo varmaan aika paljon niistä juhlista. Oli kolmet synttärit samaan aikaan joten aloittelut oli jo sen mukaiset. Hirveä ikävä perhettä ja suomen kavereita, ei mulla sitten muuta...

Pala mun elämää

Heräsin tuossa päivänä eräänä ja karu totuus iski päin naamaa: musta on tullut vanha! Ei silloin nuorempana tarvinnut näin paljon unta yössä, ei vaivanneet polvet eikä mennyt selkä jumiin istuessa, ei tullut mieleenkään lähteä juhlista kotiin ilman jatkoja eikä todellakaan tullut krapulaa. Mutta toista se on nykyään. Oikea polvi ei ole vieläkään täysin kunnossa pienen naksahduksen jäljiltä, selkälihakset menivät jumiin kun istuin koulujuttuja tekemässä 10h putkeen tietokoneen ääressä, juhlista olen tullut kotiin jo ennen kahta monen viikon ajan ja jo muutama olut aiheuttaa jäätävän päänsäryn seuraavana aamuna.

Olen aina sanonut, että elämäntilanteet muuttavat ihmistä todella paljon ja uudet paikat ja ihmiset vaikuttavat minuun nopeasti. Newcastlessa on nyt 2,5 kuukautta takana ja voin jo tässä vaiheessa itse huomata tapahtuneet muutokset. Meitsi on rauhoittunut todella paljon, en ole enää sellainen joka suuntaan sykkivä pieni pentu vaan aikuismaisesti ajatteleva pohtiva mies. Tai no en mä nyt tiedä miten aikuismainen mä vieläkään olen... Kuitenkin, en enää viihdy yökerhoissa entiseen malliin vaan mieluummin istuisin kavereiden kanssa iltaa tai olisin vaikka picnicillä. Myös laiturikännit ja grillaaminen kuullostavat paljon houkuttelevammilta vaihtoehdoilta kuin sedulan suomipopin pöydät.

Opiskelijavaihto on myös avannut silmäni sille todellisuudelle miten hyvin oikeasti viihdyn suomessa. Se on jännä miten aina on halunnut ulkomaille mutta sitten kun on tarpeeksi kauan ollut pois niin tulee tavallaan koti-ikävä. Tulee ikävä kaikkia niitä paikkoja ja ihmisiä joihin on tottunut koko elämänsä ajan. Kaukana ollessa ei voi soittaa vanhemmille kun niiden tukea tarvitsisi eniten tai vain haluaisi juoruilla huvin vuoksi. Ulkomailta ei mennä kerran parissa kuukaudessa käymään kotona rentoutumassa ja vaihtamassa kuulumisia isovanhempien kanssa. Ne ovat sellaisia asioita, joita nyt olen huomannut kaipaavani.

Systeri on myös aina sanonut mulle et mahdankohan mä koskaan asettua aloilleni. Nyt taitaa oikeasti tulla se aika kun voisin vakavissani suunnitella parisuhdetta ja koti-leikkejä (ei lapsia kuitenkaan). Biologinen kello ilmeisesti yrittää sanoa, että aikasi on tullut. Se ei tarkoita ettenkö edelleen matkustelisi ja menisi työn perässä Hanko-Levi akselilla. Sitä on luvassa ainakin vielä seuraavan kahden vuoden ajan vähintään. Mutta tarvitsen sen tukikohdan minne voin aina palata, se paikka missä on koti. Tällä hetkellä - niin pahalta kuin tuntuukin sanoa se ääneen - mun koti on Kajaanissa. Siellä se tulee myös pysymään niin kauan kuin koulua on jäljellä enkä ole todellakaan halukas luopumaan siitä. Siellä on mun kaikki omaisuus ja elämän muistot, siellä on hyvä olla. Vaikka suomessa ei olekaan niitä kuumia hiekkarantoja, korkeita vuoria ja sinistä merta niin voin aina lähteä lomalle katselemaan niitä. Uskon selviäväni pidemmän päälle ilman niitä :)

Tämä minun aikuistuminen pitää sisällään myös vihdoinkin sen koiran hankkimisen. Se tulee olemaan pitkä prosessi mutta tämän hetken suunnitelmien mukaan voin ottaa sen 2012 syksyllä kun palaan Hangosta takaisin Kajaaniin. Se on se kohta elämästä kun ei ole edessä mitään pitkiä matkoja tai työharjoitteluja ulkomailla. Saan itse kasvattaa pennun juuri sellaiseksi kuin haluan sen ja minulla riittää myös aikaa sille. Siitä hetkestä ainakin vuosi eteenpäin pitää sisällään opiskelua, työharjoittelua suomessa ja oparin tekemistä, haaveissa olisi viettää Lapissa pidempikin aika harjoitellen ja kirjoitellen. Siellä olisi koiran myös hyvä kasvaa. Jää nähtäväksi miten käy.

Älkääkä nyt kuvitelko ettenkö viihtyisi täällä Englannissa, täällä on todellakin siistiä. Viimeiset pari viikkoa vaan ovat pitäneet sisällään niin paljon koulujuttuja, että aivot ovat ehtineet prosessoida muunkinlaista dataa samalla.Jotta tämä ei olisi liian syvällinen päivitys niin pakko kertoa jotain muutakin. Se minun tipattomuus ei sitten ihan kestänyt niin pitkään kuin olin suunnitellut. Viime perjantai lähti aivan lapasesta aloitteluilla mutta kiltisti olin jo ennen kahta (ilmeisesti) nukkumassa. Pizzan olin yöllä ostanut mutta jotain kumman syystä en ollut maistanutkaan sitä. Sainpahan darra-aamiaisen sentään :) Siitä perjantaista alkoi myös sairastelu ja ilmeisestikin keuhkoputkentulehdus on meikäläisellä päällä. Keuhkoputki sen verran pahasti tukossa ja yskittää jatkuvasti. Nukkuminen on hieman hankalaa mutta onneksi on jo paranemaan päin. Saimme myös buukattua kaikki Skotlannin reissun hostellit päivänä eräänä. Kouluhan meillä loppuu virallisesti ensi viikolla joten huhtikuussa on edessä kunnon seikkailuja. 14.-18.4. lähdemme autolla siis Skotlantiin Fort William-Isle of Skye-Loch Ness-Dundee reissulle, 19.4. on Newcastle United vs. Manchester United peli, 23.4.-1.5. välillä olen roadtripillä Nottingham-Lontoo-Brighton-Cardiff-Birmingham. Siinä meneekin sitten se koko kuukausi, kuvamateriaalia on aivan varmasti luvassa. Nyt saa olla kateellinen mulle ;)

Sosiaalinen elämä narikkaan

Yli viikkopa tässä on ehtinyt vierähtää viimeisestä kunnon päivityksestä, musiikkivideota ei lasketa. Tällä hetkellä tietokoneen näyttö on jaettu kahteen osaan tehokkuuden parantamiseksi ja työpöytä on ääriään myöden täynnä paperia ja kirjoja. Ja kyllä, puolet ruudusta valtaa Facebook! Enhän minä ilman sosiaalista mediaa ja elämää voi elää tai kirjoittaa ;) On menossa se kausi kun villi opiskelijaelämä on taka-alalla ja väännetään koulujutut pois alta ennen loman alkua. Rupesin siis hikariksi viikko sitten :) Samaan tarkan elämän settiin kuuluu vähän hiilareita, ei karkkia, mahdollisimman terveellinen ruokavalio ja mikä tärkeintä, ei alkoholia! Näillä mennään ainakin Maaliskuun loppuun saakka. Ei pelkästään siksi että saisin koulujutut pois alta vaan myös siksi koska elämä on ollut aika villiä viimeisimmät viikot. Nyt on hyvä rauhoittua hetki ennen kaikkia reissuja.

Viime viikko on siis mennyt enempi tai vähempi koulujuttujen ja urheilun parissa. Olen istunut kirjastossa ja kotona tietokoneen ääressä tunteja joka päivä ja tuloksena kaksi kolmesta projektista jo hyvässä alussa. Tai siis olivat tähän päivään asti kunnes jumitin totaalisesti kummankin kanssa. Pitääpä hieman sulatella niitä :) Liikuntaa on ollut joka päivä vähintään tunnin verran ja muistin jopa sunnuntaina pitää yhden välipäivän. Taisikin olla ensimmäinen kahteen viikkoon...

Täällä saarella vietettiin "Vappua" eli St. Patrick's Day:tä 17.3. torstaina. Enemmän se on nykyään Irlantilaisten juhla mutta eivät nämä britit ole kiinnostuneita siitä kenen pyhä se on. Meidän kampuksella opiskelijat aloittivat juhlimisen ja juomisen jo ennen puolta päivää ja kaikilla oli jotain vihreää päällä teeman mukaisesti. Oli se suomalaiselle mielenkiintoista käydä kurkkaamassa juhlia iltapäivällä kirjastosta lähtiessä. Porukka aivan naamat ja irkkubändit soittivat musiikkia. Siistiä, siis jos olisi mulle jotenkin erityinen päivä. Liityimme illemmalla kavereiden kanssa juhliin mukaan mutta minä tietenkin selvinpäin ollessani osasin käyttäytyä, toisin kuin muut :) Oli meno taas sen verran rajua ihmisillä et olin ihan tyytyväinen omaan ratkaisuuni lähteä kotiin nukkumaan yhdeltä yöllä.

Perjantaina tuli sellainen olo, että nyt on pakko päästä pois kaupungista hetkeksi. Nappasin siis repun selkään, kamera ja vesipullo messiin ja kohti metroa. Metrolla rannikolle tallustelemaan ja kuvailemaan aivan omassa rauhassa. Todella rentouttavaa, kuvamateriaalia näette samasta osoitteesta kuin aikaisemminkin. Kevät on toden totta täällä ja t-paita keliä riittää. Ei ole takkia enää tarvinnut pariin viikkoon kaivaa kaapin pohjalta esiin.

Mitäs muuta mainitsemisen arvoista sitä olisi... Niin, ostin lentoliput kotiin joten nyt on siis varmistunut saapuminen perjantaina 13.5. Epäonnen päivä muuten :O No älkää huoliko, tuon kesän tullessani teille silloin. Kävin myös viimein suorittamassa seinäkiipeilytestin urheilikeskuksessa ja saan nyt omatoimisesti kiipeillä. On se vaan mukavaa pitkästä aikaa, käsissä tuntee ettei ole pariin vuoteen kiipeillyt. Työjutuista mainittakoot, että kesän henkilökunta on varmistunut, olen tehnyt listapohjat valmiiksi ja Makaronitehdas kutsuu 23.toukokuuta valmistelemaan tulevaa kautta. Mahtavaa päästä työelämään takaisin, en malta odottaa :) Hiukset vaihtoivat myös sävyä tummaan ruskeaan juuri äsken, alkoi olla jo niin kamalan näköinen pää enkä jaksanut lähteä parturiin. Nyt on sentään tasainen väri ilman juurikasvua.

Ajatuksissa viikon aikana olleita asioita nukkumaan mennessä: Syksyn reissu, Kajaanin kämppä, kouluun paluu, joulu-uusivuosi Levillä, työharjoittelu Tansaniassa ja koirakuume. Haluan oman rotikan mutta koska? Ja olisiko nimi Pessi?

Kiitos Mikaelille kun suositteli tätä biisiä, kuunnelkaa sanoja. Voisiko osuvammin kertoa mun elämästä :)

En muuten varmana rauhoitu!

Taas on viikko päässyt vierähtämään, kylläpä se aika menee vauhdilla kun on niin paljon tekemistä koko aika ettei meinaa osata istua aloillaan yhtään liian kauaa. Tiedättehän te sen tunteen kun alkaa ahdistaa tekemättömyys. Juuri tänään on ollut sellainen olo mutta toisaalta olen saanut ihan hirveästi aikaan kaikkea. Olen auttanut mutsia kameraongelmien kanssa, harjoittanut stalkkausta, parannellut krapulaa, kirjoittanut vaihtoraporttia taas hieman ja jauhanut systerin kanssa ajankohtaisista asioista. Onhan siinä jo aika paljon kaikkea ollut vaikka ei tunnut siltä.

Mutta palataanpa viikon tapahtumiin ja mainittakoot tässä selvällä suomen kielellä, että minä en juhli koko aikaa tai ole kännissä. Teillä on aivan vääränlainen kuva tullut musta pelkän tämän tekstin perusteella. Mieluummin minä kirjoittelen teille hauskoista juhlista kuin tylsistä päivistä läppärin ääressä kouluhommia kirjoitellen... Pakko muuten vielä viitata tuohon viikon takaiseen postaukseen, että Above & Beyonden yksi DJ on suomalainen Paavo. En olisi tiennyt ilman internettiä tätäkään asiaa.

Musta on tulossa jonkinasteinen jalkapallo fani täällä Englannissa mutta parasta jättää ne hommat sitten tänne kun palaan kotiin. Olin nimittäin tasan viikko sitten jälleen kerran futis matsissa stadionilla kun Newcastle United kohtasi Evertonin ja meni häviämään 1-2. Sunnuntaina katsoin telkkarista kun ManU pelasi Liverpoolia vastaan, tiistaina katsoin kun Mestareiden liigassa Barcelona jyräsi Arsenalin ja tänään olin ihan surullinen kun en nähnyt ManUn peliä. Tässä on oikeasti jo aihetta huoleen koska en ole koskaan tykännyt futiksesta niin paljon kuin nyt. Tosin en edelleenkään sitä itse pelaa joten ei ole tauti päässyt liian pitkälle vielä. Kävimme myös suomalaisten kesken katsomassa koripalloa meidän koulun hallilla kun Eagles kohtasi Plymouthin kotona. Oli niin halvat opiskelijaliput joten oli pakko mennä katsomaan laadukasta pelaamista. Koripallo on kuitenkin vielä vähemmän mun juttu kuin futis joten jätän niiden matsien seuraamisen tuohon yhteen kokemukseen.

Viikko on pitänyt sisällään paljon treeniä mutta tällä kertaa ei olla selvitty aivan kunnialla. Viikko sitten kävin lenkillä ja oikea polvi naksahti vähän aivan tasaisella pätkällä. Se onkin sitten ollut koko viikon kipeä ja edes uiminen ei tehnyt sille hyvää. Ainoastaan pilates ja yllätys yllätys baarissa tanssiminen ovat parantaneet sitä ja nyt aletaan olla jo voitolla. Bootcampin jäljiltä yläkorppa oli useita päiviä niin jumissa ettei meinannut pystyä liikkumaan mihinkään suuntaan. Se oli sellaista tervettä kipua jolle voi vaan nauraa, ainakin tietää treenanneensa. Polven takia viikon teemana salilla on ollut yläkroppa ja ainakin ojentajissa tuntuu aika eetvertilta jopa tämä tietokoneen näppäily ;)

Sosiaalinen elämä on pitänyt sisällään perinteisen sunnuntain päivällisen joka oli tällä kertaa ranskalaista. Oli muuten hyvää ruokaa; kanaa ja kaikkea namia. Maanantaina pidimme perinteisen Digital illan ja eilen perjantaina perinteisesti kävimme edustamassa kaupungilla suurissa Sambuca-höyryissä. Enpä sitten herännyt edes palohälytykseen tänään aamulla kukonlaulun aikaan, turvallista menoa. Sosiaalinen elämä silleen ihmissuhde tasolla on ollut köyhää, taitaa mennä tämäkin reissu aivan sinkkuillessa. Jätetään kaikki ällöt suhde jutut muille ihmisille :)

Keskiviikkona meillä oli kämpän siisteystarkastus ja sitä varten tiistaina puunasimme yhdessä koko kämpän paraatikuntoon. Pakko sanoa, että jo oli aikakin. Läpäisimme sen ilman huomautuksia mutta arvatkaapa vaan onko keittiö enää siisti. Hemmetin kimppakämpän painajaismaiset sotkut. Ihan ku kaiken voisi muka vaan jättää esimerkiksi hellalle jos siihen jotain tippuu. Osallistuin torstaina sellaiseen keskustelu paneeliin missä juteltiin kokemuksista uudessa Sport centralissa. Se on osa mun kavereiden tutkimustyön kurssia joten ihan mielelläni juttelin tunnin verran nauhurille siellä.

Sain palautettua coaching kurssin ensimmäisen tehtävän jopa neljä päivää etuajassa ja pakko sanoa että siitä tuli kyllä hyvä. 2500 sanainen vuoden treeniohjelma uimarille kaikkine liitteineen ja lähteineen. Olen oppinut virheistäni ja nyt tiedän miten täällä kuuluu nuo tehtävät tehdä ja mitä ne opettajat oikein odottaa. Ja hemmetti jos tuo menikin reisille niin ei hyvä heilu, käytin muun muassa keskiviikkona yli kuusi tuntia kirjastossa sitä viimeistellen ja poistuin sieltä vasta puolen yön jälkeen. Niin joo kirjasto...meidän koulun kirjasto on auki ympäri vuorokauden ja vuodessa ainoastaan Jouluna kiinni. Aika hyvä palvelu, pakko myöntää. Monet kirjoittavatkin usein öisin kouluhommiansa siellä koska silloin on rauhallista ja olo on tosi luova. Myös deadlinet pukkaavat monella päälle mikä pakottaa tekemään radikaaleja päätöksiä :)

Nyt on varattu auto huhtikuun 23.päivä - toukokuun ensimmäinen ja yllä olevasta kuvasta saatte hieman osviittaa meidän tulevasta roadtripistä. Meitä lähtee siis 4 jätkää reissuun ja minä vanhimpana olen kuski, tulee varmasti aivan mahtava reissu. Käymme muun muassa Nottinghamissa Robin Hoodia moikkaamassa, Lontoossa pyörähtämässä pari päivää ennen Kuninkaallisia häitä, Salisburyssa katsomassa StoneHedgeä ja myös Walesin puolella pyörähtämässä. Huhtikuun alkuun sijoittuva matka Ylämaille Skotlantiin on vieläkin suunnitteluvaiheessa. Näyttää siltä, että siitä tulee bussimatka ja sisältää vaellusta, Loch Nessiä, Isle of Skyen ja Glasgown. Huomenna pidetään palaveri siltä osin...

Paluu suomeen on näillä näkyminen toteutumassa 16.5. ja British Airwaysillä Lontoon kautta Helsinkiin näyttää olevan halvin ja helpoin reitti. Siinä sitten viikko lepoa äidin keittopadan ääressä ja 23.päivä pääsee viimein aloittaamaan kesän työt Hangossa. Kämppä paperit laitoin jo postiin viikolla joten siellä alkaa olla suht valmista meitsin saapumiselle :)

Siinä taas hieman juttuja teille. Muistakaa vetää täysillä, sillä koskaan ei tiedä milloin on viimeinen päivä. Monelle Japanilaiselle se oli eilinen perjantai mutta toivottavasti meillä monilla muilla on paljon parempi tuuri :/ Minä en ainakaan lupaa rauhoittua ennen kuin on molemmat polvet siinä kunnossa ettei enää liikuta mihinkään.

Kerro se kuvin, kerro missä olet

Hei nyt teillä kaikilla on mahdollisuus nähdä mun matkakuvia, ei haittaa vaikka ette olisikaan Facebookissa sillä tämä kansio on avoinna kaikille ;) Antoisia katseluhetkiä...

Perjantaipäivän huomion arvoisia asioita

Tänään ollut ehkä aika outo päivä. En oikein lopulta ole varma mitä ihmettä on mahtanut mulle tapahtua mutta kai se elämä Newcastlessa on taas muuttanut mua jollakin tasolla. Any way, asioita perjantailta 4.3.2011:

- Tänään tuli vihdoin opintotuet. En tajua miten joku oikeasti voi elää alle 500€ kuussa :O Onneksi mulla on sentään muukin rahareikä sillä muuten olisin aivan perikadossa jo puolessa välissä kuuta.

- Ihan sama miten aikaisin sitä aamulla herää niin silti meinaan aina myöhästyä koulusta. Tunti ei riittänyt meinannut millään riittää tänään, sängystä kouluun ajoissa aiheutti pikakävelyn maailmanennätyksen jälleen kerran.

- Feilasin ensimmäisen tehtävän tässä koulussa. Opettajan mukaan en yltänyt tarvittavalle tasolle (yllätys sinänsä, en opiskele maisteri-ohjelmassa), en osaa käyttää aineistoja oikein (niin, siis osaan käyttää niin kuin meidän omassa koulussa vaaditaan), en pysy annetussa sanamäärässä (kukaan ei ole sanonut, että ei missään nimessä saa maksimia ylittää. Olen tottunut +/- 10% maksimista kirjoittamaan aina), kukaan ei maininnut ettei papereihin saa laittaa omaa nimeä vaan pelkästään ID-numeron. No onneksi ei voisi vähempää kiinnostaa. Koko aihe ei ole osa mun omia suomen opintoja...

- Löysin meidän kaupasta vihdoin sen kalatiskin, jota olisin tarvinnut jo aikoja sitten. Kuka ääliö sijoittaa sen kauimmaisen sisäänkäynnin viereen?

- Kaupasta ei saa pakaste marjoja eikä rasvatonta maitorahkaa. Piti siis ostaa vähärasvaista kreikkalaista jogurttia, anasta ja tuoreita mansikoita ;)

- Pajunkissat ovat puhjenneet!

- Päiväunilta ei millään pääse ylös jos erehtyy nukkumaan yli puoli tuntia. Onneksi tänään sai rauhassa pötkötellä kolme tuntia putkeen ;)

- En osaa käyttää sellaista monimutkaista purkinavaajaa. Meillä suomessa kun avataan sellaisella pienellä metallin palasella se kansi niin täällä käytetään sellaista veiviä millä avataan kyljen puolelta koko hökötys...

- Tonnikala on aina hyvää mutta ruisleipä ja raejuusto olisivat kruunanneet annoksen.

- Kokeilin urheilukeskuksen Bootcamp-tuntia ensimmäistä kertaa. Kuulemma kaikista raskain...Koskaan en ole hikoillut niin paljoa 45minuutissa ja tuntenut itseni niin voimattomaksi. Ei edes lattialta meinannut päästä ylös ja jopa kämmenetkin hikosivat. Ensi viikolla ilmeisesti uudestaan, rakastan kipua!

- Alkuviikosta saatiin uusi mikro, se toimii loistavasti. Samalla saatiin myös uusi imuri, se toimii silloin tällöin. Saadaan ilmeisesti taas uusi ensi viikolla. Keittiön vedenlämmitin hajosi eilen, uusi saadaan ilmeisesti joskus ensi viikolla. Tiskaa siinä sitten kylmässä vedessä!

- Saan ehkä yhdestä kaverista hyvän tarjoilijan kesäksi, hyvä että tajusin kysyä :)

- Above & Beyonde oli aivan mahtava ja mukava huomata, että täälläkin voi päästä vippinä ja maksamatta yökerhoon kun tuntee oikeat ihmiset.

- Englannissa portsari saa iskeä polvella tappelijaa palleaan ennen ulos heittämistä. Tai siis tässä tapauksessa todistin tapahtumaa terassilla ollessani :)

- Ahdistun kun on liian kuuma ja ihmisiä hirveästi ympärillä hyppimässä ja tönimässä. Mieluummin tanssin taaempana omassa rauhassa.

- En jaksa olla yökerhossa selvinpäin loppuun saakka, olen siis tulossa vanhaksi. Toinen vaihtoehto on, että olen aivan naamat ja vaihdan paikkaa kun siltä tuntuu. Kaverit saavat siis aina tottua siihen, että teen jossakin vaiheessa katoamistemput. Tänään tulin kotiin jo kahdelta...

- Kimppakämppä alkaa tulla kohta jo korvista. Joku on kokannut isolle porukalle illalla ja keittiö on myös siinä kunnossa :( Minähän vihaan sekasortoa ja sotkuja.

Huomenna nukun pitkään ja aloitan mukavan lauantain vaikka lenkkeilemällä joen rannalla. Liikunta in my heart juuri nyt ;)

Ajatustulva

Viikko on vasta aluillaan ja tiedän ettette te rakkaat lukijat vielä osanneet odottaa saavanne lisää iltasatuja. Kuitenkin nyt on tapahtunut sen verran kaikkea siistiä, että pakko kirjoittaa niistä teille lyhyesti sellaisessa luettelotyylissä tällä kertaa. Ajatustulva käyntiin; ei päätä, ei häntää ;)

- Kello on 1.23am, lämpötila +1c ja mahtava aurinkoinen kevätpäivä takana. Sellainen semi-darrainen päivä ollut.

- Eilen pääsin iholle ja nuolin yhden nimeltä mainitsemattoman kanssa. Ja kyllä, olimme kaikki kännissä ja juhlimassa.

- Juomapelit 2, Tommi 0

- Minut pyydettiin mukaan Road tripille, mikä suuntautuu eteläiseen Englantiin. Ajankohtana huhtikuun lopulla yksi viikko ja kohteina muun muassa Nottingham, Lontoo, Wales ja Stonehenge.

- Sitä ennen huhtikuun alussa on Road trip Skotlantiin vaeltamaan Highlandeilla ja katsomaan Loch nessin hirviötä.

- Täällä Englannissa ei saa kirjoittaa omaa nimeään koulutöihin vaan pelkällä opiskelijanumerolla varustettuna pitää palauttaa. Myöskään maksimi sanamäärää ei saa ylittää yhdelläkään sanalla tai siitä rokotetaan.

- Täällä toimii sellaisia firmoja minne voi soittaa vaikka keskellä yötä ja ne toimittaa lisää viinaa bileisiin 20minuutin varoitusajalla.

- Uimassa on kiva olla kun tulee palohälytys, ei paljon naurata seistä speedoissa hätäuloskäynnillä odottamassa evakuiointikäskyä.

- Puhuin Miran kanssa 30minuuttia Kanadaan edellisyönä, oltiin jo sen tarpeessakin.

- Hangosta ei ole vieläkään löytynyt kesäksi kaupunkikämppää mutta ei ole vielä hätää.

- Kirjoitin Kelalle kunnon selvitykset vuoden 2009 tuloista, toivottavasti ne tajuaa mun selitykset. Pyysin olemaan yhteydessä Kajaanin Ammattikorkeaan jos jokin paperi puuttuu tai ei ole tarpeeksi virallinen ;)

- Mahtavia tyttöjä vierailulla suomesta!

- Tappioputki Kings and Whoressa vaan jatkuu...

- Newcastle United vs. Bolton oli mahtava viime lauantaina ja nyt tämän viikon lauantaina on edessä peli Evertonia vastaan. Sattuma toi minullekin lipun sinne ;)

- Meidän mikro ja imuri hajosivat, saatiin uudet ja Sandra rikkoi imurin heti uudestaan! Hyvää laatua...

- Sain palan ruisleipää tuliaisena suomesta, on se vaan hyvää.

- Posti kuljettaa mukavuuksia syntymäpäiväsankareille ;)

- Haluan uuden tatuoinnin!

- Vasen päkiä on vieläkin arka juoksemisen takia. On se jännä!

- Netti-Tv:t ajaa mut hermoraunioksi. Miten suomalaisten kanavien järjestelmät voi pätkiä niin hemmetisti mutta näiden englantilaisten järjestelmät toimii loistavasti ilman häiriöitä!

- Mulla on kauheasti kaikkia hienoja reissusuunnitelmia koskien mun loppu opiskelua Kajaanissa.

- Sandeman's New Europe on aivan mahtava järjestö idealtaan.

- Vielä oli neljä projektia tehtävänä tänne paikalliseen yliopistoon. Aloittamisen vaikeus on vaan ylitsepääsemätön.

- Monen mielestä mun lävistykset on hirveän jänniä, siis silleen siistillä tavalla. Kiinalainen kaverikin jopa kysyi, että tietääkö mun vanhemmat et mulla on lävistyksiä ja tatuointi. Meille arkiset asiat on toisille isoja juttuja.

- Tältäkö eläkkeellä tai työttömänä mahtaa tuntua kun ei ole aamuisin pakko nousta sängystä ylös. Ilman töitä ja tällä koulupäivien määrällä jokainen päivä tuntuu lomalta. Toisinaan hieman turhauttavaakin tavallaan mutta kerrankos sitä saa elää kunnon opiskelijaelämää ilman Onnelan viinanmyyntiä :)

- Tulevasta päivästä teen tehopäivän, sitä ennen hieman unta kaaliin.

Tiedätte kyllä, että rakastan teitä kaikkia ;)

xx

Skotlannin kiertue osa 1

Skotlanti on nyt tullut osin tutuksi lähes viikon kestäneen reissun aikana. Kaikki alkoi lauantaina 19.2. kun hyppäsimme Megabussin kyytiin Newcastlen Central stationilta. Kyseinen firma on halvin tapa matkustaa tässä maassa ja liput saa kätevästi ostettua suoraan internetistä ja tulostettua itse. Liput maksoivat Newcastle-Edinburgh 9£ 2h 45min, Edinburgh-Aberdeen 12£ 3h 10min ja Aberdeen-Newcastle 24£ 6h 30min.

19.2.

Edinburghissa yövyimme Caledonian Backpackers nimisessä hostellissa aivan keskustassa. Viikonlopun takia la-su yö kustansi 18£ mutta su-ma yö vain 9£. Hostelli on todella mukava ja hinta sisältää aamiaisen ja paikasta löytyy oma baari, keittiö, tv-huone, internet-yhteydet ja useita tietokoneita. Meidän huoneessa oli 20vuodepaikkaa mikä taitaa olla aika normaali määrä kyseisessä hostellissa. Kuinka ollakaan meidän huoneessa yöpyi minun ja Nikon lisäksi myös kaksi turkulaista jätkää ja eiköhän meillä sitten ollut yhteisiä tuttujakin. Pieni maailma :P

Ensimmäisen illan kunniaksi suuntasimme heti saavuttuamme Pub crawliin missä meitä jo odottikin ystäviämme Newcastlesta. Muun muassa kaksi mun kämppiksistä oli samaan aikaan Edinburghissa käymässä. Eihän näistä tutuista pääse millään eroon. Illan aikana tapasimme kolme suomalaista naista, Australialaisen pariskunnan, Kaksi tyttöä Vancouverista ja yhden tytön Uudesta Seelannista. Viimeisestä yökerhosta lähtiessämme oli pakko kysyä suuntaa poliiseilta sillä eihän meillä ollut hajuakaan missä päin kaupunkia ollaan tai missä meidän Hostelli mahtaa olla :) Turvallista, eikö. Päivän ruokavalio sisälsi Mäkkärin ateria ja Burger Kingin hampurilaisen aamuyöstä...

20.2.

Toinen päivä Edinburghissa (kuuluu kuulemma lausua Edinbara) kului ilmaisella kaupunkikierroksella. Ilmainen eli siis annetaan tippiä ;) Pakko sanoa, että 3 ja puoli tuntia kävellen oppaan kanssa ympäri kaupunkia jäädytti kyllä lämminversimmänkin suomalaisen kropan koko päiväksi. Eihän sitä sen jälkeen enää muuta jaksanutkaan kuin syödä ja nukkua...

Kierroksista vastaa Sandeman's NewEurope -niminen järjestö, jolla on toimintaa joka puolella eurooppaa. Kannattaa ehdottomasti tsekata niiden sivut. Sieltä löytyy nuo kierrokset, Pub Crawlit, hyvät hostellit ja halvat ruokamestat.

21.2.

Kävimme katsastamassa viimeiseksi The Scotch Whiskey Experiencen ennen lähtöä kohti Aberdeenia. Mukava paikka, jossa esitellään valmistuksen saloja, maistellaan ja haistellaan ja ihastellaan valtavaa valikoimaa skotlantilaisia viskejä. Suosittelen ehdottomasti. Sieltä saa jopa oman viskilasin ottaa mukaan ;)

Aberdeenissa näin Iidan pitkästä aikaa. Mikä mahtava jälleen näkeminen :D Majoittauduimme Iidan penthousessa keskustassa mukavasti sohvalla ja ilmapatjalla. Kyllä sitä kelpaa olla viiden tähden majapaikassa mukavassa seurassa ;) Aberdeen on näitä öljyllä pyöriviä kaupunkeja ja helikopterit ja tukialukset vetävät yhtä soittoa kaupungin ja öljylauttojen välillä. Vaikka kaupungissa rahaa virtaakin niin silti maanantain yöelämä ei ole mitään meidän Newcastlen rinnalla. Kävimme paikallisessa TigerTigerissa kolmestaan ja aika köyhää siellä oli meno. Alkoholi kuitenkin humalluttaa huonoimmankin tanssijan joten kyllähän sitä pilkkuun saakka vauhdissa pysyy aina. Eli siis tasan aamu kahteen jolloin musiikki katkeaa kuin seinään.

22.2.

Tiistain aloitimme rentouttavalla juoksulenkillä Aberdeenin hiekkarannalla. Aivan loistava paikka kun aurinko paistaa ja voi huoletta hyppiä aitojen yli pelkäämättä liukastuvansa toisella puolella odottavaan jäähän :D Lenkin jälkeen vedimme Crepsejä aamiaiseksi ja suuntasimme Adamin (Iidan mies) johdolla tutustumaan kaupunkiin. Aberdeenin yliopisto ja vanhakaupunki hurmasivat täysin kauneudellaan ja sisäpiiriläinen tiesi viedä meidät myös hieman salaisempiin puistoihin ja museotiloihin. Päälle kolmen tunnin matkan päätti paluu rantaa pitkin myrskytuulen pahentuessa ja palelluttaessa jäseniä. Huikeat aallot hakkasivat aallonmurtajaan ja pakkohan siinä oli ottaa kuviakin :)

Illalla kokkasimme suomalaista makaronilaatikkoa ja saimme vielä Riikankin vihdoin paikalle. Neljä suomalaista urpoa samassa tilassa tarkoittaa vain sähläystä ja loputonta naurua... Bilettämään oli myös pakko päästä jälleen kerran joten ei kun parhaimmat ylle ja aloittelemaan paikallisten opiskelijoiden kanssa mukavasti solukämpän keittiöön. Sieltä clubin, pilkun ja soivien korvien kautta kotiin syömään loput makaronilaatikot ja unten maille :)

23.2.

Shoppailupäivä Aberdeenissa samalla suomalaisella urpo-nelikolla. Löysin uuden liivin itselleni ja se on juuri sellainen minun tyylinen. Siinä on huppu! Italialaisen päivällisen jälkeen napa ruskasi ja oli aika siirtyä viettämään rauhallista koti-iltaa elokuvan ääressä. Tämä oli sellainen kunnon lomapäivä ilman mitään turhaa säätämistä ja paineita :)

24.2.

Bussi kohti kotia lähti aamulla 7.15 ja voitte vain kuvitella miten puuduksissa sitä matkalaisen takapuoli on 6,5 tunnin istumisen jälkeen...

Reissusta jäi käteen kourallinen Skotlannin puntia, jäätyneet varpaat ja sormet, paljon hyviä muistoja ja kuvia sekä ikävä Iidaa ja Riikkaa...

Viikon tiukka paketti!

Nyt nopeasti pieni päivitys kasaan ja sitten suunta kohti Edinburghia ;) En tietenkään ole vielä pakannut mutta sehän hoituu aina nopeammin kauheassa kiireessä... Ostimme Megabussilta liput koko reissua varten internetin kautta, se on tiettävästi halvin matkustustapa tässä maassa. Tosin juna olisi hieman nopeampi mutta tuplasti kalliimpi. Niko hoiti meille majoituksen Edinburghista seuraaviksi kahdeksi yöksi joten katsotaan millaisessa läävässä nämä opiskelijat asuvat pienellä budjetilla :) Maanantaina jatkamme samalla yhtiöllä rannikkoa ylöspäin kohti Aberdeenia. Iida ja Riikka siellä jo odottelevatkin meitä ja minä en malta odottaa näkeväni ne, tulee varmaan aivan huippua! Matkakuulumisia luvassa sitten viikon kuluttua, palaamme kotiin torstaina 24.päivä.

Tämä viikko on mennyt flunssan kourissa ja nenä on vuotanut aivan valtoimenaan. En ole kuitenkaan antanut sen hidastaa menoa ja treenit olen vetänyt suunnitellusti joka päivä. Ainoastaan reidet ovat huomanneet olevansa puolikuntoiset ja lihaskipu on sen mukainen tietenkin. Tietääpä ainakin tehneensä jotakin. Maanantaina juhlistimme Erasmuksen tahdissa Ystävänpäivää ja päätimme illan Digitaliin, ei enää mikään yllätys. Meillä oli värikoodit ja vihreä ilmoitti sinkkuudesta. En enää ikinä sinkkubileissä ilmoita olevani sinkku, hirveitä hirviöitä kimpussa! Keskiviikkona vietimme iltaa porukalla syömällä ulkona. Saimme 5£ hinnalla buffetista syödä niin paljon kuin napa veti ja samaan hintaan sai vielä yhden tuopinkin, ei paha ollenkaan.

Torstaina nauroimme Habitassa kun muutama kaveri lauloi karaokea, oli se hauskaa mutta hyvin ne veti. Mitäs menivät lyömään vetoa viikkoa aikaisemmin... Ilta päättyi mukavasti pokerin parissa ja minä rokkasin! Voitin ylivoimaisesti ensimmäisen pelin kun oli onni myötä. Mutta mikä pokerinaama, ei mulla sellaista ole ;) Eilinen perjantai oli sitten Northumbria's Got Talent -kilpailu meidän koululla ja meidän luokkalainen voitti sen break dance ryhmänsä kanssa. Miten jotkut voikaan olla niin hyviä tanssijoita ja viihdyttäjiä samalla!

Kouluasioista sen verran vielä, että sain Kajaanista sähköpostia kaikista mun kursseista ja mikä korvaa mitäkin. Tuo mun Coaching moduuli näyttää parhaiten sopivan mun suomen opintoihin ja korvaa kolme kurssia, yhteensä 15opintopistettä. Muut kurssit ovat sitten vähän niin ja näin ja saattavat siksi mennä vapaasti valittaviin. Siitä syystä päätin samantien skipata koko Sports in society -moduulin. Se kun jo valmiiksi ketutti ja tuotti liikaa työtä niin ei tarvinnut monesti miettiä :) Nyt mulla on siis koulua ainoastaan perjantaisin, aivan kuin olisi lomalla.

Mutta nyt pakkaushommiin, bussin lähtöön tunti! Huhtikuun Skotlannin reissu on myös jo aika hyvin suunniteltu, ei malta odottaa pääsyä vaeltamaan Hilandeille :)

Kuukausi täynnä!

Mä tein sen, nyt kuulkaas tulee jo suht automaatisesti tämän pojan suusta Pardon aina kun en ymmärrä. Repikäähän siitä te hitaasti talon tavoille oppivat nuoret ja vähän vanhemmatkin arvovaltaiset lukijat. Kielitaito paranee väkisinkin täällä vaihdossa kun saattaa mennä helposti pari päivää kuulemalla pelkästään englantia, ranskaa, irlantia, saksaa, hollantia, puolaa, jotain aasian kieltä tai parhaimmassa tapauksessa ruotsia. Vaikka meitä suomalaisia tuntuukin nyt olevan yllättävän monta täällä niin ei sitä silti tule joka päivä nähtyä ketään niistä ja silloin myöskään suomea ei tule pahemmin käytettyä. Tosin tietokoneella istuessa tulee aika paljon keskusteltua kavereiden kanssa suomeksi mutta sekin on vain kirjoittamista. Saa nähdä käykö vahingossa samalla tavalla kuin Rodoksella vietetyn kesän jälkeen, että suomenkielestä katoaa muutamia sanoja ihan vahingossa vain sen vähäisen käytön takia :) Nyt jo lasken, ajattelen ja toisinaan uneksinkin englanniksi...

Mitäs minun viikkoon on mahtunutkaan tällä kertaa -> treenipäiväkirja auki muistuttamaan asioista. On se jännää!!! Eli viime maanantaina meillä oli taas Newcastlen yliopiston järjestämät Erasmus-bileet jotka päättyivät armottomaan tanssimiseen Digitalissa. Siitä taitaa tulla meidän kantismesta joka maanantai sillä siellä soi armottoman hyvää musiikkia ja meininki on katossa aina viikon alkajaisiksi. Tuo tanssin määrä yökerhoissa pitäisi jo riittää pitämään kunto koholla sillä sen verran monta tuntia sitä tulee aina putkeen sheikattua. Tiistaina menimme kavereiden kanssa syömään intialaiseen ravintolaan. Alunperin suunnitelmana oli pitää tuplatreffit: kaksi saksalaista tyttöä ja me intialaiset kaksoset (selitän kohta tarkemmin) mutta loppujen lopuksi meitä oli 13. Mulla meinasi hieman keittää kun pelkästään tilaamiseen meni tunti, toinen mokoma syömiseen (tuli hiki kun oli niin tulista) ja kolmas mokoma maksamiseen. Ne kun toivat yhden laskun pöytään ja jokainen sitten halusi tietenkin tietää pennylleen paljonko oma osuus on. Opiskelijat prkl! No loppu hyvin kaikki hyvin, ruoka oli loistavaa ja sattumalta tapasimme tämän kaupungin legendan ja yhden maan tunnetuimman jalkapalloilijan, Alan Shearerin. Se istuskeli viereisessä pöydässä ja saimme ottaa yhteiskuvat sen kanssa. Cool!

Keskiviikkona teimme suomalaisen excursion euroopan suurimpaan ostoskeskukseen, Metro centeriin. Pakko sanoa, että on siinä muutama putiikki vierekkäin saman katon alle tungettuna. Kyseinen paikka sijaitsee Gatesheadissa, joka on kaupunki tuossa heti vastarannalla. Samaiseen kaupunkiin tein myös torstaina aamulla seikkailuretken juosten, lenkkeillessä kun on hyvä tutustua uusiin mestoihin eksymällä :) Viikkoa on värittänyt koulutehtävät, jotka on pakko saada ensi viikon aikana palautettua. Treenien lisäksi on siis tullut istuttua tunteja koneen ääressä tutkielmia väsäillen ja lähteitä selaillen. Perjantaina oli meidän kerroksessa bileet eli avoimet ovet suorastaan. Varmaankin tuollaiset rapiat 50 vierasta yhteensä aloittelemassa ja siitä sitten baareihin hajaantumaan. Tuli taas katsastettua uusi paikka: RiverSide. Hieman yliarvostettu paikka mutta kyllä sai taas jalat kyytiä :)

Eilinen lauantai oli vihdoin se päivä kun sai laittaa kameran kaulaan ja leikkiä kunnon turistia. Muiden sairastaessa flunssaa minä ja Emma lähdimme bussilla Gatesheadiin katsomaan Angel of the Northia, siis kunnon nähtävyys oikein. Jättikokoinen teräksestä tehty ukkeli jonka siivet on yhtä suuret kuin Jumbojetillä. Saimme vielä oikein mahtavan aurinkoisen kelin seuraksemme, joten kuvamateriaali oli oikein onnistunutta. Bussilla ajelemisesta sen verran, että kannattaa ehdottomasti istua kaksikerroksisen bussin yläkerrassa aivan edessä. Kaupungin ruuhkissa ja kapeilla kaduilla mentäessä tuntuu kuin olisi vuoristoradassa, mutkissa saa toisinaan tarrautua penkkiin kaksinkäsin :) Loppuilta vietettiin rauhallisesti pokeria pelaillen ja pakko sanoa että olin täysi paska siinä. Edes hyvällä tuurilla en voinut saada voittavaa kättä. Ranskalaiset ja puolalaiset kirosanat tulivat ainakin tutuiksi tämän pelin aikana...

Näin loppuun haluan hieman esitellä mun kavereita ettette ole aivan pihalla kaikkien nimien kanssa. Voitte sitten vaikka Facebookista vakoilla jokaisen naamat, tiedän että teitä kuitenkin kiinnostaa:)

Sid: Meidän intialainen graaffisen suunnittelun opiskelija suoraan Abu Dhabista, pankkiirin poika ja minun "kaksoisveljeni". Meidän yhteinen läppä, ihan huipputyyppi.

Ute: Yksi meistä kolmesta liikunnanohjaasta Erasmuslaisesta. Kölnissä maisteriopintoja viimeistelevä lentopallon pelaaja, joka hyppäsi päivässä meidän koulun joukkueen kärkeen :) Huipputyttö ilman korkkareita :)

Niko: Jyväskylän liikunnanohjaaja, vahvistus meidän suomalaisten pieneen porukkaan. Lähdemme ensi viikolla Edinburghiin ja Aberdeeniin!

Sandra (Ranska), Christian (Hollanti/Saksa), Greg (Ranska) ja Ilias (Ranska): Mun kämppiksiä ja kovia bilettäjiä.

Emma: Meidän irlantilainen kuopus, porukan nuorin ja tekee työharjoitteluaan koulun liikunnan tutkimuksen parissa.

Sophie (Saksa), Thibaut (Ranska), Karina (Ranska/Latvia) ja Chandan (Intia): Emman ja Uten kämppiksiä ja meidän teemapäivällisporukan jäseniä.

Kasia ja Dorotha (Puola): Meidän uusimmat yllättäjät, todella meneviä tyttöjä ja kääntävät kaikkien poikien päät.

Siinä pääasiassa porukkaa jonka kanssa hengailen, toki löytyy vielä lisää ranskalaisia, intialaisia ja saksalaisia, mutta niitä kaikkia ei jaksa mitenkään esitellä teille :)

Kuten tuossa jo mainitsinkin, niin ensi viikolla siis alkaa Skotlannin valloitus lähes viikon verran. Huhtikuussa on sitten edessä kahden viikon matka ylämaille tutkimaan muun muassa Loch Nessin arvoitusta ;)

Viikon sana: Myrsky!

Aika juoksee kuin siivillä silloin kun on hauskaa. Täällä Englannissa taittui kolmen viikon rajapyykki viime perjantaina ja samalla julistettiin Mira meidän kilpailun voittajaksi. Ja ne, jotka eivät tiedä kisan laadusta mitään, niin ette ole missanneet mitään tärkeää :) Heti alkuun pakko mainita, että voi hemmetti mitä keliä on ollut! Vettä on nyt sitten tullut sellaisen syysmyrskyn tapaan alas taivaalta ja tuuli on toisinaan niin kova, että se heittää jalkakäytävältä tielle saakka.

Minulla on tavallaan ikävä kotiin, tai siis tarkemmin, ikävä omaa KOTIA! Tuo "aina niin ärsyttävä" suihku on ollut vain tottumiskysymys. Nyt me pystymme asumaan yhdessä samassa kämpässä ja kun mua aamuisin ketuttaa sen muovinen olemus kylppärin nurkassa niin heitän pipon päähän ja lähden Sport centeriin pesemään itseni. Sitä ennen tietenkin aina treeni, kuinkas muutenkaan. Kimppakämpän suola on tietenkin aina yhteiset tilat ja niiden siisteys. Meillä on pidetty viime viikon aikana niin monet etkot ja jatkot, että mulla meni eilen tunti keittiön siivoamisessa. Mutta pakko se oli tehdä kun oli kaverit tulossa Suomi-iltaan syömään. Siitä lisää myöhemmin... Lisäksi en voi vieläkään sulattaa sitä tosiasiaa, että oikeasti mä omistan kaksi pyykinpesukonetta ja silti joudun käyttämään pesutupaa ja maksamaan siitä. Voisiko joku ystävällinen sielu lähettää joko stadista tai sitten Kajaanista toisen mun koneista, olisin todella kiitollinen :) Sitten seuraava asia, miten helevatan monta ovea voi taloon laittaa? Mä asun ekassa kerroksessa ja laskin tuossa juuri, että mun täytyy avata kuusi ovea ennen kuin pääsen pihalle ja siellä odottaa vielä yksi portti ennen vapautta :0 On se nyt kumma jos ei vähempikin riitä... Ja vielä yksi valittamisen aihe: meidän pihalla on kymmenen sellaista jättikokoista roska-astiaa, mutta jostain kumman syystä ihmiset olettavat niiden kaikkien olevan täynnä jos kaksi ensimmäistä pursuaa ylitse. Joka päiväinen haiseva roskapussien kasa on sitten keskellä pihaa ja joku työntekijä joutuu ne viskomaan siitä pois. Jos mä olisin täällä töissä niin tekisin varmasti jokaiselle asukkaalle selväksi minne ne roskat voi tunkea.

Koulusta mulla ei ole paljoakaan sanottavana. Se etenee omaa rauhallista tahtiaan ja tänään jopa pääsin alkuun ensimmäisen kirjoitusprojektin kanssa. Hiljaa hyvä tulee ja ennen kuin huomaankaan niin kaikki kurssit on läpäisty. Asia, johon olemme kiinnittäneet täällä huomiota, on ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoiden motivaatio. Kukaan ei koskaan ole tehnyt annettuja läksyjä ja niitä ei tunnillakaan kiinnosta pätkääkään kuunnella, saati sitten tutustua meihin vaihtareihin. Ne on kaikki 18-20 vuotiaita joten voitte hyvin arvata, että meitsi oli moduulin vanhin opiskelija :P Onneksi maisteri puolen porukka on aivan toista maata ja niiden kanssahan me sitten hengaillaankin.

Hengailusta keppihevoseen, mitäs muuta sitä on viime viikon aikana tapahtunut... Jalkapalloa olemme käyneet katsomassa Habitan screeniltä, viimeeksi eilen Liverpool-Chelcea -peli. Ketuttaa myös aivan suunnattomasti kun ei ostettu lippuja Arsenal-Newcastlen peliin. Tuloksen piti olla itsestään selvä mutta miten sitten kävikään... Seuraavaa kotipeliä emme missaa sillä liput on jo ostettu! Keskiviikkona kävimme keilaamassa ja jostain kumman syystä se pallo meni kerrankin juuri sinne minne piti. On se jännä! Voitin siis koko meidän porukan, vaatimatonta :) Bileitä on myös ollut (kuten arvata saattaa) viime viikon aikana useita mutta niissä ei ole oikein mitään erityistä mainitsemisen arvoista. Känni ja säätöä, sellaista perus meininkiä. Syvällisiä keskusteluja on myös tullut käytyä useita, mahtavaa kun joskus toiset vaan ymmärtävät toisiaan ja voivat samaistua tilanteeseen. Viikon aloittajaisia on viihdyttänyt korttipeli Kings and Whores ja olen aika kunkku toisinaan ;)

Siitä meidän Suomi-illasta vielä...eilen sunnuntaina siis minä ja Niko kokkasimme kavereillemme suomalaista ruokaa ja päädyimme pitkän pohdinnan jälkeen perinteiseen perunamuussiin ja lihapulliin. Kaiken väänsimme tietenkin itse alusta saakka paikallisista raaka-aineista soveltaen. Harkinnassa oli myös hernekeitto mutta päätimme säästää sen ensikertaan. Vegetaristille ostimme juusto-pinaatti pihvin ja se maistui oikein loistavasti. Lisukkeeksi varastimme ranskalaisilta patongin karjalanpiirakoiden tilalle ja päälle munavoita. Salaattina kurkkua ja tomaattia ja juomana maitoa, jokaiselle! Jälkkäriksi vielä jäätelöä kinuskikastikkeella ja makunautinto oli taattu.

Lads and Lasses, new blog out now!

No niin, melkein viikko ehtinyt valitettavasti kulua viimeisestä päivityksestä. Tässä on ollut kuulkaas nyt niin paljon elämää ja tekemistä sinä aikana, että yrittäkää löytää tekstin pointti joko sanoista tai sitten rivien välistä. Katsotaan kumpi viesti mahtaa olla selvempi näin tiistain hämärtyessä kohti iltaa :)

Mä aloitin kirjoittamaan sellaista päiväkirjamuotoista muistiota koneelle, jotta muistan mitä milloinkin olen tehnyt. Vaikka aikaa ei ole täällä ehtinyt vielä kulua ihan täyttä kolmea viikkoa niin silti menee jo kaikki tapahtumat sekaisin vääriin päiviin. Samaan Excel-taulukkoon laitan myös päivän treenit ylös, saa jotain faktaa itselle muistiin käytetyistä treenimetodeista ja ajoista. Tämähän on melkein jo tutkimustyötä parhaimmillaan. Pitäisiköhän kysyä korvausmerkintöjä Kajakista :) Treenaaminen on tuntunut täällä aivan mahtavalta ja tuntuu ettei siitä voi saada tarpeekseen. Onneksi ruokatottumukset ja muut huonot elämäntavat kompensoivat hyvin tätä meininkiä, muuten voisin vahingossa olla liian hyvä ihminen ollakseni kuitenkin vain minä itse.

Minulla on joka päivälle omat ohjelmat, joita sitten kierrätän niin kauan kuin kiinnostaa. Jalkatreenit, Yläkroppatreeni, aerobinen harjoitus ja venyttely, uinti, lenkki ja viimeisenä Pilates. Siinä on kuuden päivän ohjelma ja joka kertaan sisältyy tarvittaessa keskivartalotreeniä/syviä lihaksi ja venyttelyitä. Jokainen harjoituskerta kestää keskimäärin 90minuuttia. Tuolla meidän kuntokeskuksessa kun voi kaikkea näitä harrastaa ja sieltä on myös hyvä lähteä juoksemaan ympäri kaupunkia tai sitten vetää huonon kelin sattuessa Cross trainerillä hikitreeniä tv:tä katsellen. Jokaisessa juoksumatossa, pyörässä ja cross trainerissä on omat ruudut ja voi itse valita haluamansa ohjelman, laiskuuden multihuipentuma :) Tuo Pilates alkoi tänään mun osaltani ja vitsi, että siinä tulee hiki. Tekee kuitenkin hyvää lihaksistolle ja ryhdille, toimii myös samalla hyvänä lepopäivän liikuntana koska se on niin rauhallista menoa. On muuten ollut lihakset hyvällä tavalla kipeät jo viikon, ei edes pytylle pysty istumaan vaan Miran sanojen mukaan se on rojahtamista :)

Koulussa on ollut mukavaa, kun on päässyt niin hyvin menoon mukaan. Se mun Coaching-kurssi tosiaan loppui jo viime viikolla koska tehtiin intensiivisenä se. Nyt on jokaiseen aineeseen tuollaisia suurempia kirjoitusprojekteja, jotka vaativat aika hyvää perehtymistä aineistoon. Mut enköhän mä saa ne kaikki ajallaan tehtyä jos vaan saan aloitettua joku päivä :)

Juhlia on nyt riittänyt oikein mukavasti, mutta tulimme siihen tulokseen että saa juhlia vaikka joka päivä kunhan muistaa vaan treenata kunnolla. Kerran sitä kuitenkin ollaan vain vaihdossa englannissa. Viime torstaina ranskalaiset järjestivät lettukestit omalla kämpällään ja perjantaina juhlittiin Nikon synttäreitä aloittelemalla meillä ja jatkamalla Erasmuksen opiskelijabileissä. Kierrettiin kolme baaria ja päädyttiin loppuillaksi tanssimaan entiseen kirkkoon rakennettuun klubiin. DJ soitti saarnatuolista, me tanssimme ja hypimme, flirttailin koko illan yhden kanssa joka asuukin mun naapurissa ja nauroimme meidän intialaisen kaverin fiilistelyille. Jatkot oli tietenkin meillä. Alla muutama kuva tästä kyseisestä illasta, lisää löydätte Facebookista...nämä ranskalaiset vaihtarit kantavat aina kameraa mukana ja taltioivat jokaisen ilmeen ja liikkeen :) Lauantaina istuimme sivityneesti iltaa meillä juoden olutta ja sunnuntaina saksalaiset kokkasivat saksalaista kasvisruokaa, joimme saksalaista valkoviiniä ja kuuntelimme saksalaista musiikkia. Meidän suomalaisten vuoro on ensi sunnuntaina...mitäköhän perinteistä sitä keksisi, jotta vegetaristillekin kelpaa. Eilen maanantaina oli meidän luokkalaisen Javin synttärit ja espanjalaiseen tyyliin kuumaa oli, kirjaimellisesti. Loppuilta tanssittiin Digitalissa, aivan loistava yökerho, suosittelen!

Mitäs muuta tänne... Niin joo sähköt oli poikki sunnuntaina ja alkuyön kruunasi vielä turha palohälytys. Samaiseen ääneen saa myös herätä aina maanantaisin kun ne testaa laitteita. Prkl. Kierrätys on myös aivan lapsen kengissä sillä kaikki tölkit ja lasit menee samaan roskiin kaiken muun kanssa. Vasemmanpuoleiseen liikenteeseen on alkanut tottua jo todella hyvin, ei meinaa enää jäädä auton alle aina tietä ylittäessä. Ja yksi meidän kämppis on tosi outo. Se on ranskan-marokkolainen ja heittää todella törkeää "läppää" kaikille ihmisille. Me ei tykätä siitä täällä yhtään. Olen myös tainnut unohtaa kertoa, että hanavettä voi täällä vetää aivan huoletta kitusiin. Ei ainakaan vielä ole mennyt vatsa sekaisin siitä :) Lisäksi olemme hirveästi suunnitelleet reissuja mm. Edinburghiin, Lontooseen, Dubliniin, Amsterdamiin ja myös lähiseuduille. Auton vuokraaminen olisi halpaa, mutta kukaan meistä ei ole kovin halukas ajamaan täällä :)

Tänään on naapurissa yhdet synttärit ja sinnehän sitä on mentävä. Alla on vielä materiaalia, jotka mun on aivan pakko jakaa teidän kaikkien hyypiöiden kanssa. Näillä sanoilla, pitäkää itsestänne huolta ja paikat lämpiminä :)

Tämän hetken britannian soitetuin biisi, ei voi välttyä kuulemasta missään!

Sophie, minä ja Ute

Thibaut, Sid ja minä

Ps. Kohta on kiire sen mun ja Miran vedon kanssa :S