Lopun odottelua

Niin se vain on, että neljä kuukautta tulee ylihuomenna täyteen ja on aika palata takaisin kotiin. Kodilla siis tarkoitan tässä tapauksessa Turkua ja perhettä. Oikeaan kotiin Kajaaniin pääsen näillä näkymin vasta syyskuussa käymään asuttuani ensin kakkos kodissa (vai onko se kolmonen) Hangossa leikkien loistavaa asiakaspalvelijaa koko kesän ajan. Suuria muutoksia siis luvassa aivan muutaman päivän sisällä. Onhan niitä jo odotettukin, sillä road tripin jälkeen järkevät tekemiset ovat olleet hyvin vähissä täällä Newcastlessa.

Viimeiset kaksi viikkoa on mennyt pitkälti oleskellessa ja rentoutuessa, jopa siinä määrin että päivästä voisi nukkua ainakin 14tuntia :) Koulutöitä ei ole ja kuntosalille ei pääse joten lenkkeily on ollut oikeastaan ainoa kunnon ajanviete viime päivät. Kyllä maistuu hyvältä kun saa juosta veren maku suussa ympäri kaupunkia noita mun päälle tunnin lenkkejä. Urheilu on sitä parasta terapiaa todellakin! Tosin ollaan me otettu aurinkoa puistossa ja juhlittukin kavereiden kanssa sekä tietenkin kannustettu suomi voittoon laittoman netti-tv:n katkeilevan kuvan välityksellä. Suomen peleistä on rentoutuminen ollut kaukana ja kun vielä kuva pätkäisee juuri rankkarin kohdalla niin ei hyvä heilu.

Tämä kuluva viikko on suomessa ollut aurinkoa ja meillä on vaan satanut vettä, ei onneksi ole kylmä kuitenkaan ollut. Pakkaaminen on hyvässä vauhdissa ja huomenna alkaa siivousurakka, toivottavasti on hyvä happi tämän iltaisten läksäreiden jäljiltä. Yritän juoda sivistyneesti ettei tarvitse viimeisenä päivänä halailla WC-pönttöä. Toivoa sopii myös ettei perjantain 13.päivä ole tällä kertaa nimensä veroinen, en jaksaisi jumittaa Heathrowlla ikuisuutta :) Kohta nähdään!!!

ps. Sain Health and exercise counselingin portfolion eilen viimein valmiiksi, eihän se olekaan kuin ensi viikolla tasan vuoden myöhässä. Turhaan pidin kiirettä sen kanssa ;)