Hajotus maximus

Onkohan joku sanonut joskus, että päätöksien tekeminen on helppoa? Mulla ainakin on pää aina täynnä kaikkea tulevaa ja iltaisin on hankala saada unta toisinaan kun ajatukset vaan juoksevat päässä jättämättä rauhaan. Ongelmaan on onneksi lääke: liikunta. Ja kun tullaan tilanteeseen ettei enää vähäinen määrä riitä niin lisätään sitä. Lopulta ollaan maksimissa joka tällä hetkellä näyttää olevan kolme tuntia hikijumppaa päivässä. Varmasti nukuttaa yöllä kun nyt jo ovat silmät aivan ristissä :)

Eilen tuli mitta täyteen tätä tyhmää koulua. Valmennuksen moduulista saatiin ensimmäisen tehtävän tulokset (vuoden harjoitussuunnitelma) ja olin todella varma, että se meni hyvin. Annoin sille kaikkeni, koko tietämykseni. Noh tuloksena oli lähes hylätty arvosana, Mitä Vittua! (Sori, hermot kireällä, olen puutteessa.) Motivoi todella paljon kirjoittamaan noita loppuja juttuja jollei mikään tunnu riittävän. Tässä koulussa lisäksi koko kurssin arvosana koostuu pelkästään noista kahdesta tekstistä, tuntityöskentely ei vaikuta mitenkään. Sama homma jokaisessa moduulissa. Eipä tällaisella toisen vuoden opiskelijalla tunnu taidot riittävän maisteriohjelmien kursseihin. Noh nyt on kuitenkin kirjoitettuna valmennuksen ja markkinoinnin kaikki tehtävät ja pari viikkoa aikaa hioa niitä ennen palautusta. Sports developmentin viimeistä tehtävää tänään tuijotin tunnin putkeen tajuamatta mitään. Aikani keskusteltua eri tahojen kanssa päätin lopettaa stressaamisen näiden opintojen suhteen ja skipata tuon viimeisen tehtävän. Jää aikaa tehdä vaikka suomeen vasta vuoden myöhässä oleva Health and Exercise Counselingin portfolio, se tuntuu tässä vaiheessa maailman helpoimmalta aiheelta :) Eipä tule vaihdosta kovin paljon opintopisteitä mutta ne kelan tuet menevät muutenkin takaisinmaksuun liiallisten tulojen takia. Pitänee säästää hieman rahaa sitä silmällä pitäen.

Kesää en malta odottaa, haluan päästä töiden pariin ja tienaamaan rahaa, tili kun huutaa lähes aina tyhjyyttä. Syksystä olen nyt tehnyt suuria päätöksiä. Aiemman reissailun sijaan ajattelen nyt aikuismaisesti, siis järkevästi, ja palaan syyskuussa Kajaaniin suorittamaan opinnot loppuun. Ei välttämättä ihan ajallaan mene mutta jos vaikka keväällä 2013 valmistuisi niin olisin tyytyväinen. Sitten voisi vaikka miettiä fysioterapian opintoja vaikkapa Lahdessa, koskaan ei tiedä... Syksy tuo tullessaan myös asuntoprojektia, miniläppärin, yhdet polttarit, yhdet häät, perinteisen kesän jälkeisen hermoloman ja pienen koiranpennun. Joillakin on ehkä mielipiteensä nyt sanottavana asiaan mutta tällaisiin päätöksiin olen nyt päätynyt. Muutoksia, mutta nehän ovat aina hyvästä ;)

Nyt vielä tasan viikko tällaista tylsistelyä kunnes koittaa ensi torstai ja matka Skotlantiin. Sitä seuraa ManUn matsi täällä Newcastlessa ja meidän pidempi roadtrip etelämpään. Sieltä kun kotiudutaan niin saan vieraita Aberdeenista ja on aika juhlia suomalaista Vappua. 1.5. vedetään simaa ja munkkia naamaan ja hullutellaan, suunnittelu lähti jo tänään käyntiin ja siitä tulee varmastikin superia! Sen jälkeen ei sitten olekaan kuin alle kaksi viikkoa kotiinpaluuseen, niin se kevät vaan menee vauhdilla. Viisi viikkoa ja tämä kokemus on mun osalta ohi.

Viime maanantaina oli todella mahtavat juhlat ja pitkästä aikaa viihdyin clubilla. Pussailin jopa jonkun kanssa (muistaakseni) mutta ei hajuakaan kuka se mahtoi olla. Puolella porukasta lähti muisti, kertoo varmaan aika paljon niistä juhlista. Oli kolmet synttärit samaan aikaan joten aloittelut oli jo sen mukaiset. Hirveä ikävä perhettä ja suomen kavereita, ei mulla sitten muuta...