Africa

lauantai 26. helmikuuta 2011

Skotlannin kiertue osa 1

Skotlanti on nyt tullut osin tutuksi lähes viikon kestäneen reissun aikana. Kaikki alkoi lauantaina 19.2. kun hyppäsimme Megabussin kyytiin Newcastlen Central stationilta. Kyseinen firma on halvin tapa matkustaa tässä maassa ja liput saa kätevästi ostettua suoraan internetistä ja tulostettua itse. Liput maksoivat Newcastle-Edinburgh 9£ 2h 45min, Edinburgh-Aberdeen 12£ 3h 10min ja Aberdeen-Newcastle 24£ 6h 30min.

19.2.
Edinburghissa yövyimme Caledonian Backpackers nimisessä hostellissa aivan keskustassa. Viikonlopun takia la-su yö kustansi 18£ mutta su-ma yö vain 9£. Hostelli on todella mukava ja hinta sisältää aamiaisen ja paikasta löytyy oma baari, keittiö, tv-huone, internet-yhteydet ja useita tietokoneita. Meidän huoneessa oli 20vuodepaikkaa mikä taitaa olla aika normaali määrä kyseisessä hostellissa. Kuinka ollakaan meidän huoneessa yöpyi minun ja Nikon lisäksi myös kaksi turkulaista jätkää ja eiköhän meillä sitten ollut yhteisiä tuttujakin. Pieni maailma :P

Ensimmäisen illan kunniaksi suuntasimme heti saavuttuamme Pub crawliin missä meitä jo odottikin ystäviämme Newcastlesta. Muun muassa kaksi mun kämppiksistä oli samaan aikaan Edinburghissa käymässä. Eihän näistä tutuista pääse millään eroon. Illan aikana tapasimme kolme suomalaista naista, Australialaisen pariskunnan, Kaksi tyttöä Vancouverista ja yhden tytön Uudesta Seelannista. Viimeisestä yökerhosta lähtiessämme oli pakko kysyä suuntaa poliiseilta sillä eihän meillä ollut hajuakaan missä päin kaupunkia ollaan tai missä meidän Hostelli mahtaa olla :) Turvallista, eikö. Päivän ruokavalio sisälsi Mäkkärin ateria ja Burger Kingin hampurilaisen aamuyöstä...

20.2.
Toinen päivä Edinburghissa (kuuluu kuulemma lausua Edinbara) kului ilmaisella kaupunkikierroksella. Ilmainen eli siis annetaan tippiä ;) Pakko sanoa, että 3 ja puoli tuntia kävellen oppaan kanssa ympäri kaupunkia jäädytti kyllä lämminversimmänkin suomalaisen kropan koko päiväksi. Eihän sitä sen jälkeen enää muuta jaksanutkaan kuin syödä ja nukkua...
Kierroksista vastaa Sandeman's NewEurope -niminen järjestö, jolla on toimintaa joka puolella eurooppaa. Kannattaa ehdottomasti tsekata niiden sivut. Sieltä löytyy nuo kierrokset, Pub Crawlit, hyvät hostellit ja halvat ruokamestat.

21.2.
Kävimme katsastamassa viimeiseksi The Scotch Whiskey Experiencen ennen lähtöä kohti Aberdeenia. Mukava paikka, jossa esitellään valmistuksen saloja, maistellaan ja haistellaan ja ihastellaan valtavaa valikoimaa skotlantilaisia viskejä. Suosittelen ehdottomasti. Sieltä saa jopa oman viskilasin ottaa mukaan ;)

Aberdeenissa näin Iidan pitkästä aikaa. Mikä mahtava jälleen näkeminen :D Majoittauduimme Iidan penthousessa keskustassa mukavasti sohvalla ja ilmapatjalla. Kyllä sitä kelpaa olla viiden tähden majapaikassa mukavassa seurassa ;) Aberdeen on näitä öljyllä pyöriviä kaupunkeja ja helikopterit ja tukialukset vetävät yhtä soittoa kaupungin ja öljylauttojen välillä. Vaikka kaupungissa rahaa virtaakin niin silti maanantain yöelämä ei ole mitään meidän Newcastlen rinnalla. Kävimme paikallisessa TigerTigerissa kolmestaan ja aika köyhää siellä oli meno. Alkoholi kuitenkin humalluttaa huonoimmankin tanssijan joten kyllähän sitä pilkkuun saakka vauhdissa pysyy aina. Eli siis tasan aamu kahteen jolloin musiikki katkeaa kuin seinään.

22.2.
Tiistain aloitimme rentouttavalla juoksulenkillä Aberdeenin hiekkarannalla. Aivan loistava paikka kun aurinko paistaa ja voi huoletta hyppiä aitojen yli pelkäämättä liukastuvansa toisella puolella odottavaan jäähän :D Lenkin jälkeen vedimme Crepsejä aamiaiseksi ja suuntasimme Adamin (Iidan mies) johdolla tutustumaan kaupunkiin. Aberdeenin yliopisto ja vanhakaupunki hurmasivat täysin kauneudellaan ja sisäpiiriläinen tiesi viedä meidät myös hieman salaisempiin puistoihin ja museotiloihin. Päälle kolmen tunnin matkan päätti paluu rantaa pitkin myrskytuulen pahentuessa ja palelluttaessa jäseniä. Huikeat aallot hakkasivat aallonmurtajaan ja pakkohan siinä oli ottaa kuviakin :)

Illalla kokkasimme suomalaista makaronilaatikkoa ja saimme vielä Riikankin vihdoin paikalle. Neljä suomalaista urpoa samassa tilassa tarkoittaa vain sähläystä ja loputonta naurua... Bilettämään oli myös pakko päästä jälleen kerran joten ei kun parhaimmat ylle ja aloittelemaan paikallisten opiskelijoiden kanssa mukavasti solukämpän keittiöön. Sieltä clubin, pilkun ja soivien korvien kautta kotiin syömään loput makaronilaatikot ja unten maille :)

23.2.
Shoppailupäivä Aberdeenissa samalla suomalaisella urpo-nelikolla. Löysin uuden liivin itselleni ja se on juuri sellainen minun tyylinen. Siinä on huppu! Italialaisen päivällisen jälkeen napa ruskasi ja oli aika siirtyä viettämään rauhallista koti-iltaa elokuvan ääressä. Tämä oli sellainen kunnon lomapäivä ilman mitään turhaa säätämistä ja paineita :)

24.2.
Bussi kohti kotia lähti aamulla 7.15 ja voitte vain kuvitella miten puuduksissa sitä matkalaisen takapuoli on 6,5 tunnin istumisen jälkeen...

Reissusta jäi käteen kourallinen Skotlannin puntia, jäätyneet varpaat ja sormet, paljon hyviä muistoja ja kuvia sekä ikävä Iidaa ja Riikkaa...

lauantai 19. helmikuuta 2011

Viikon tiukka paketti!

Nyt nopeasti pieni päivitys kasaan ja sitten suunta kohti Edinburghia ;) En tietenkään ole vielä pakannut mutta sehän hoituu aina nopeammin kauheassa kiireessä... Ostimme Megabussilta liput koko reissua varten internetin kautta, se on tiettävästi halvin matkustustapa tässä maassa. Tosin juna olisi hieman nopeampi mutta tuplasti kalliimpi. Niko hoiti meille majoituksen Edinburghista seuraaviksi kahdeksi yöksi joten katsotaan millaisessa läävässä nämä opiskelijat asuvat pienellä budjetilla :) Maanantaina jatkamme samalla yhtiöllä rannikkoa ylöspäin kohti Aberdeenia. Iida ja Riikka siellä jo odottelevatkin meitä ja minä en malta odottaa näkeväni ne, tulee varmaan aivan huippua! Matkakuulumisia luvassa sitten viikon kuluttua, palaamme kotiin torstaina 24.päivä.

Tämä viikko on mennyt flunssan kourissa ja nenä on vuotanut aivan valtoimenaan. En ole kuitenkaan antanut sen hidastaa menoa ja treenit olen vetänyt suunnitellusti joka päivä. Ainoastaan reidet ovat huomanneet olevansa puolikuntoiset ja lihaskipu on sen mukainen tietenkin. Tietääpä ainakin tehneensä jotakin. Maanantaina juhlistimme Erasmuksen tahdissa Ystävänpäivää ja päätimme illan Digitaliin, ei enää mikään yllätys. Meillä oli värikoodit ja vihreä ilmoitti sinkkuudesta. En enää ikinä sinkkubileissä ilmoita olevani sinkku, hirveitä hirviöitä kimpussa! Keskiviikkona vietimme iltaa porukalla syömällä ulkona. Saimme 5£ hinnalla buffetista syödä niin paljon kuin napa veti ja samaan hintaan sai vielä yhden tuopinkin, ei paha ollenkaan.

Torstaina nauroimme Habitassa kun muutama kaveri lauloi karaokea, oli se hauskaa mutta hyvin ne veti. Mitäs menivät lyömään vetoa viikkoa aikaisemmin... Ilta päättyi mukavasti pokerin parissa ja minä rokkasin! Voitin ylivoimaisesti ensimmäisen pelin kun oli onni myötä. Mutta mikä pokerinaama, ei mulla sellaista ole ;) Eilinen perjantai oli sitten Northumbria's Got Talent -kilpailu meidän koululla ja meidän luokkalainen voitti sen break dance ryhmänsä kanssa. Miten jotkut voikaan olla niin hyviä tanssijoita ja viihdyttäjiä samalla!

Kouluasioista sen verran vielä, että sain Kajaanista sähköpostia kaikista mun kursseista ja mikä korvaa mitäkin. Tuo mun Coaching moduuli näyttää parhaiten sopivan mun suomen opintoihin ja korvaa kolme kurssia, yhteensä 15opintopistettä. Muut kurssit ovat sitten vähän niin ja näin ja saattavat siksi mennä vapaasti valittaviin. Siitä syystä päätin samantien skipata koko Sports in society -moduulin. Se kun jo valmiiksi ketutti ja tuotti liikaa työtä niin ei tarvinnut monesti miettiä :) Nyt mulla on siis koulua ainoastaan perjantaisin, aivan kuin olisi lomalla.

Mutta nyt pakkaushommiin, bussin lähtöön tunti! Huhtikuun Skotlannin reissu on myös jo aika hyvin suunniteltu, ei malta odottaa pääsyä vaeltamaan Hilandeille :)

sunnuntai 13. helmikuuta 2011

Kuukausi täynnä!

Mä tein sen, nyt kuulkaas tulee jo suht automaatisesti tämän pojan suusta Pardon aina kun en ymmärrä. Repikäähän siitä te hitaasti talon tavoille oppivat nuoret ja vähän vanhemmatkin arvovaltaiset lukijat. Kielitaito paranee väkisinkin täällä vaihdossa kun saattaa mennä helposti pari päivää kuulemalla pelkästään englantia, ranskaa, irlantia, saksaa, hollantia, puolaa, jotain aasian kieltä tai parhaimmassa tapauksessa ruotsia. Vaikka meitä suomalaisia tuntuukin nyt olevan yllättävän monta täällä niin ei sitä silti tule joka päivä nähtyä ketään niistä ja silloin myöskään suomea ei tule pahemmin käytettyä. Tosin tietokoneella istuessa tulee aika paljon keskusteltua kavereiden kanssa suomeksi mutta sekin on vain kirjoittamista. Saa nähdä käykö vahingossa samalla tavalla kuin Rodoksella vietetyn kesän jälkeen, että suomenkielestä katoaa muutamia sanoja ihan vahingossa vain sen vähäisen käytön takia :) Nyt jo lasken, ajattelen ja toisinaan uneksinkin englanniksi...

Mitäs minun viikkoon on mahtunutkaan tällä kertaa -> treenipäiväkirja auki muistuttamaan asioista. On se jännää!!! Eli viime maanantaina meillä oli taas Newcastlen yliopiston järjestämät Erasmus-bileet jotka päättyivät armottomaan tanssimiseen Digitalissa. Siitä taitaa tulla meidän kantismesta joka maanantai sillä siellä soi armottoman hyvää musiikkia ja meininki on katossa aina viikon alkajaisiksi. Tuo tanssin määrä yökerhoissa pitäisi jo riittää pitämään kunto koholla sillä sen verran monta tuntia sitä tulee aina putkeen sheikattua. Tiistaina menimme kavereiden kanssa syömään intialaiseen ravintolaan. Alunperin suunnitelmana oli pitää tuplatreffit: kaksi saksalaista tyttöä ja me intialaiset kaksoset (selitän kohta tarkemmin) mutta loppujen lopuksi meitä oli 13. Mulla meinasi hieman keittää kun pelkästään tilaamiseen meni tunti, toinen mokoma syömiseen (tuli hiki kun oli niin tulista) ja kolmas mokoma maksamiseen. Ne kun toivat yhden laskun pöytään ja jokainen sitten halusi tietenkin tietää pennylleen paljonko oma osuus on. Opiskelijat prkl! No loppu hyvin kaikki hyvin, ruoka oli loistavaa ja sattumalta tapasimme tämän kaupungin legendan ja yhden maan tunnetuimman jalkapalloilijan, Alan Shearerin. Se istuskeli viereisessä pöydässä ja saimme ottaa yhteiskuvat sen kanssa. Cool!

Keskiviikkona teimme suomalaisen excursion euroopan suurimpaan ostoskeskukseen, Metro centeriin. Pakko sanoa, että on siinä muutama putiikki vierekkäin saman katon alle tungettuna. Kyseinen paikka sijaitsee Gatesheadissa, joka on kaupunki tuossa heti vastarannalla. Samaiseen kaupunkiin tein myös torstaina aamulla seikkailuretken juosten, lenkkeillessä kun on hyvä tutustua uusiin mestoihin eksymällä :) Viikkoa on värittänyt koulutehtävät, jotka on pakko saada ensi viikon aikana palautettua. Treenien lisäksi on siis tullut istuttua tunteja koneen ääressä tutkielmia väsäillen ja lähteitä selaillen. Perjantaina oli meidän kerroksessa bileet eli avoimet ovet suorastaan. Varmaankin tuollaiset rapiat 50 vierasta yhteensä aloittelemassa ja siitä sitten baareihin hajaantumaan. Tuli taas katsastettua uusi paikka: RiverSide. Hieman yliarvostettu paikka mutta kyllä sai taas jalat kyytiä :)


Eilinen lauantai oli vihdoin se päivä kun sai laittaa kameran kaulaan ja leikkiä kunnon turistia. Muiden sairastaessa flunssaa minä ja Emma lähdimme bussilla Gatesheadiin katsomaan Angel of the Northia, siis kunnon nähtävyys oikein. Jättikokoinen teräksestä tehty ukkeli jonka siivet on yhtä suuret kuin Jumbojetillä. Saimme vielä oikein mahtavan aurinkoisen kelin seuraksemme, joten kuvamateriaali oli oikein onnistunutta. Bussilla ajelemisesta sen verran, että kannattaa ehdottomasti istua kaksikerroksisen bussin yläkerrassa aivan edessä. Kaupungin ruuhkissa ja kapeilla kaduilla mentäessä tuntuu kuin olisi vuoristoradassa, mutkissa saa toisinaan tarrautua penkkiin kaksinkäsin :) Loppuilta vietettiin rauhallisesti pokeria pelaillen ja pakko sanoa että olin täysi paska siinä. Edes hyvällä tuurilla en voinut saada voittavaa kättä. Ranskalaiset ja puolalaiset kirosanat tulivat ainakin tutuiksi tämän pelin aikana...

Näin loppuun haluan hieman esitellä mun kavereita ettette ole aivan pihalla kaikkien nimien kanssa. Voitte sitten vaikka Facebookista vakoilla jokaisen naamat, tiedän että teitä kuitenkin kiinnostaa:)
Sid: Meidän intialainen graaffisen suunnittelun opiskelija suoraan Abu Dhabista, pankkiirin poika ja minun "kaksoisveljeni". Meidän yhteinen läppä, ihan huipputyyppi.
Ute: Yksi meistä kolmesta liikunnanohjaasta Erasmuslaisesta. Kölnissä maisteriopintoja viimeistelevä lentopallon pelaaja, joka hyppäsi päivässä meidän koulun joukkueen kärkeen :) Huipputyttö ilman korkkareita :)
Niko: Jyväskylän liikunnanohjaaja, vahvistus meidän suomalaisten pieneen porukkaan. Lähdemme ensi viikolla Edinburghiin ja Aberdeeniin!
Sandra (Ranska), Christian (Hollanti/Saksa), Greg (Ranska) ja Ilias (Ranska): Mun kämppiksiä ja kovia bilettäjiä.
Emma: Meidän irlantilainen kuopus, porukan nuorin ja tekee työharjoitteluaan koulun liikunnan tutkimuksen parissa.
Sophie (Saksa), Thibaut (Ranska), Karina (Ranska/Latvia) ja Chandan (Intia): Emman ja Uten kämppiksiä ja meidän teemapäivällisporukan jäseniä.
Kasia ja Dorotha (Puola): Meidän uusimmat yllättäjät, todella meneviä tyttöjä ja kääntävät kaikkien poikien päät.
Siinä pääasiassa porukkaa jonka kanssa hengailen, toki löytyy vielä lisää ranskalaisia, intialaisia ja saksalaisia, mutta niitä kaikkia ei jaksa mitenkään esitellä teille :)

Kuten tuossa jo mainitsinkin, niin ensi viikolla siis alkaa Skotlannin valloitus lähes viikon verran. Huhtikuussa on sitten edessä kahden viikon matka ylämaille tutkimaan muun muassa Loch Nessin arvoitusta ;)

maanantai 7. helmikuuta 2011

Viikon sana: Myrsky!

Aika juoksee kuin siivillä silloin kun on hauskaa. Täällä Englannissa taittui kolmen viikon rajapyykki viime perjantaina ja samalla julistettiin Mira meidän kilpailun voittajaksi. Ja ne, jotka eivät tiedä kisan laadusta mitään, niin ette ole missanneet mitään tärkeää :) Heti alkuun pakko mainita, että voi hemmetti mitä keliä on ollut! Vettä on nyt sitten tullut sellaisen syysmyrskyn tapaan alas taivaalta ja tuuli on toisinaan niin kova, että se heittää jalkakäytävältä tielle saakka.

Minulla on tavallaan ikävä kotiin, tai siis tarkemmin, ikävä omaa KOTIA! Tuo "aina niin ärsyttävä" suihku on ollut vain tottumiskysymys. Nyt me pystymme asumaan yhdessä samassa kämpässä ja kun mua aamuisin ketuttaa sen muovinen olemus kylppärin nurkassa niin heitän pipon päähän ja lähden Sport centeriin pesemään itseni. Sitä ennen tietenkin aina treeni, kuinkas muutenkaan. Kimppakämpän suola on tietenkin aina yhteiset tilat ja niiden siisteys. Meillä on pidetty viime viikon aikana niin monet etkot ja jatkot, että mulla meni eilen tunti keittiön siivoamisessa. Mutta pakko se oli tehdä kun oli kaverit tulossa Suomi-iltaan syömään. Siitä lisää myöhemmin... Lisäksi en voi vieläkään sulattaa sitä tosiasiaa, että oikeasti mä omistan kaksi pyykinpesukonetta ja silti joudun käyttämään pesutupaa ja maksamaan siitä. Voisiko joku ystävällinen sielu lähettää joko stadista tai sitten Kajaanista toisen mun koneista, olisin todella kiitollinen :) Sitten seuraava asia, miten helevatan monta ovea voi taloon laittaa? Mä asun ekassa kerroksessa ja laskin tuossa juuri, että mun täytyy avata kuusi ovea ennen kuin pääsen pihalle ja siellä odottaa vielä yksi portti ennen vapautta :0 On se nyt kumma jos ei vähempikin riitä... Ja vielä yksi valittamisen aihe: meidän pihalla on kymmenen sellaista jättikokoista roska-astiaa, mutta jostain kumman syystä ihmiset olettavat niiden kaikkien olevan täynnä jos kaksi ensimmäistä pursuaa ylitse. Joka päiväinen haiseva roskapussien kasa on sitten keskellä pihaa ja joku työntekijä joutuu ne viskomaan siitä pois. Jos mä olisin täällä töissä niin tekisin varmasti jokaiselle asukkaalle selväksi minne ne roskat voi tunkea.

Koulusta mulla ei ole paljoakaan sanottavana. Se etenee omaa rauhallista tahtiaan ja tänään jopa pääsin alkuun ensimmäisen kirjoitusprojektin kanssa. Hiljaa hyvä tulee ja ennen kuin huomaankaan niin kaikki kurssit on läpäisty. Asia, johon olemme kiinnittäneet täällä huomiota, on ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoiden motivaatio. Kukaan ei koskaan ole tehnyt annettuja läksyjä ja niitä ei tunnillakaan kiinnosta pätkääkään kuunnella, saati sitten tutustua meihin vaihtareihin. Ne on kaikki 18-20 vuotiaita joten voitte hyvin arvata, että meitsi oli moduulin vanhin opiskelija :P Onneksi maisteri puolen porukka on aivan toista maata ja niiden kanssahan me sitten hengaillaankin.

Hengailusta keppihevoseen, mitäs muuta sitä on viime viikon aikana tapahtunut... Jalkapalloa olemme käyneet katsomassa Habitan screeniltä, viimeeksi eilen Liverpool-Chelcea -peli. Ketuttaa myös aivan suunnattomasti kun ei ostettu lippuja Arsenal-Newcastlen peliin. Tuloksen piti olla itsestään selvä mutta miten sitten kävikään... Seuraavaa kotipeliä emme missaa sillä liput on jo ostettu! Keskiviikkona kävimme keilaamassa ja jostain kumman syystä se pallo meni kerrankin juuri sinne minne piti. On se jännä! Voitin siis koko meidän porukan, vaatimatonta :) Bileitä on myös ollut (kuten arvata saattaa) viime viikon aikana useita mutta niissä ei ole oikein mitään erityistä mainitsemisen arvoista. Känni ja säätöä, sellaista perus meininkiä. Syvällisiä keskusteluja on myös tullut käytyä useita, mahtavaa kun joskus toiset vaan ymmärtävät toisiaan ja voivat samaistua tilanteeseen. Viikon aloittajaisia on viihdyttänyt korttipeli Kings and Whores ja olen aika kunkku toisinaan ;)

Siitä meidän Suomi-illasta vielä...eilen sunnuntaina siis minä ja Niko kokkasimme kavereillemme suomalaista ruokaa ja päädyimme pitkän pohdinnan jälkeen perinteiseen perunamuussiin ja lihapulliin. Kaiken väänsimme tietenkin itse alusta saakka paikallisista raaka-aineista soveltaen. Harkinnassa oli myös hernekeitto mutta päätimme säästää sen ensikertaan. Vegetaristille ostimme juusto-pinaatti pihvin ja se maistui oikein loistavasti. Lisukkeeksi varastimme ranskalaisilta patongin karjalanpiirakoiden tilalle ja päälle munavoita. Salaattina kurkkua ja tomaattia ja juomana maitoa, jokaiselle! Jälkkäriksi vielä jäätelöä kinuskikastikkeella ja makunautinto oli taattu.

tiistai 1. helmikuuta 2011

Lads and Lasses, new blog out now!

No niin, melkein viikko ehtinyt valitettavasti kulua viimeisestä päivityksestä. Tässä on ollut kuulkaas nyt niin paljon elämää ja tekemistä sinä aikana, että yrittäkää löytää tekstin pointti joko sanoista tai sitten rivien välistä. Katsotaan kumpi viesti mahtaa olla selvempi näin tiistain hämärtyessä kohti iltaa :)

Mä aloitin kirjoittamaan sellaista päiväkirjamuotoista muistiota koneelle, jotta muistan mitä milloinkin olen tehnyt. Vaikka aikaa ei ole täällä ehtinyt vielä kulua ihan täyttä kolmea viikkoa niin silti menee jo kaikki tapahtumat sekaisin vääriin päiviin. Samaan Excel-taulukkoon laitan myös päivän treenit ylös, saa jotain faktaa itselle muistiin käytetyistä treenimetodeista ja ajoista. Tämähän on melkein jo tutkimustyötä parhaimmillaan. Pitäisiköhän kysyä korvausmerkintöjä Kajakista :) Treenaaminen on tuntunut täällä aivan mahtavalta ja tuntuu ettei siitä voi saada tarpeekseen. Onneksi ruokatottumukset ja muut huonot elämäntavat kompensoivat hyvin tätä meininkiä, muuten voisin vahingossa olla liian hyvä ihminen ollakseni kuitenkin vain minä itse.

Minulla on joka päivälle omat ohjelmat, joita sitten kierrätän niin kauan kuin kiinnostaa. Jalkatreenit, Yläkroppatreeni, aerobinen harjoitus ja venyttely, uinti, lenkki ja viimeisenä Pilates. Siinä on kuuden päivän ohjelma ja joka kertaan sisältyy tarvittaessa keskivartalotreeniä/syviä lihaksi ja venyttelyitä. Jokainen harjoituskerta kestää keskimäärin 90minuuttia. Tuolla meidän kuntokeskuksessa kun voi kaikkea näitä harrastaa ja sieltä on myös hyvä lähteä juoksemaan ympäri kaupunkia tai sitten vetää huonon kelin sattuessa Cross trainerillä hikitreeniä tv:tä katsellen. Jokaisessa juoksumatossa, pyörässä ja cross trainerissä on omat ruudut ja voi itse valita haluamansa ohjelman, laiskuuden multihuipentuma :) Tuo Pilates alkoi tänään mun osaltani ja vitsi, että siinä tulee hiki. Tekee kuitenkin hyvää lihaksistolle ja ryhdille, toimii myös samalla hyvänä lepopäivän liikuntana koska se on niin rauhallista menoa. On muuten ollut lihakset hyvällä tavalla kipeät jo viikon, ei edes pytylle pysty istumaan vaan Miran sanojen mukaan se on rojahtamista :)

Koulussa on ollut mukavaa, kun on päässyt niin hyvin menoon mukaan. Se mun Coaching-kurssi tosiaan loppui jo viime viikolla koska tehtiin intensiivisenä se. Nyt on jokaiseen aineeseen tuollaisia suurempia kirjoitusprojekteja, jotka vaativat aika hyvää perehtymistä aineistoon. Mut enköhän mä saa ne kaikki ajallaan tehtyä jos vaan saan aloitettua joku päivä :)

Juhlia on nyt riittänyt oikein mukavasti, mutta tulimme siihen tulokseen että saa juhlia vaikka joka päivä kunhan muistaa vaan treenata kunnolla. Kerran sitä kuitenkin ollaan vain vaihdossa englannissa. Viime torstaina ranskalaiset järjestivät lettukestit omalla kämpällään ja perjantaina juhlittiin Nikon synttäreitä aloittelemalla meillä ja jatkamalla Erasmuksen opiskelijabileissä. Kierrettiin kolme baaria ja päädyttiin loppuillaksi tanssimaan entiseen kirkkoon rakennettuun klubiin. DJ soitti saarnatuolista, me tanssimme ja hypimme, flirttailin koko illan yhden kanssa joka asuukin mun naapurissa ja nauroimme meidän intialaisen kaverin fiilistelyille. Jatkot oli tietenkin meillä. Alla muutama kuva tästä kyseisestä illasta, lisää löydätte Facebookista...nämä ranskalaiset vaihtarit kantavat aina kameraa mukana ja taltioivat jokaisen ilmeen ja liikkeen :) Lauantaina istuimme sivityneesti iltaa meillä juoden olutta ja sunnuntaina saksalaiset kokkasivat saksalaista kasvisruokaa, joimme saksalaista valkoviiniä ja kuuntelimme saksalaista musiikkia. Meidän suomalaisten vuoro on ensi sunnuntaina...mitäköhän perinteistä sitä keksisi, jotta vegetaristillekin kelpaa. Eilen maanantaina oli meidän luokkalaisen Javin synttärit ja espanjalaiseen tyyliin kuumaa oli, kirjaimellisesti. Loppuilta tanssittiin Digitalissa, aivan loistava yökerho, suosittelen!

Mitäs muuta tänne... Niin joo sähköt oli poikki sunnuntaina ja alkuyön kruunasi vielä turha palohälytys. Samaiseen ääneen saa myös herätä aina maanantaisin kun ne testaa laitteita. Prkl. Kierrätys on myös aivan lapsen kengissä sillä kaikki tölkit ja lasit menee samaan roskiin kaiken muun kanssa. Vasemmanpuoleiseen liikenteeseen on alkanut tottua jo todella hyvin, ei meinaa enää jäädä auton alle aina tietä ylittäessä. Ja yksi meidän kämppis on tosi outo. Se on ranskan-marokkolainen ja heittää todella törkeää "läppää" kaikille ihmisille. Me ei tykätä siitä täällä yhtään. Olen myös tainnut unohtaa kertoa, että hanavettä voi täällä vetää aivan huoletta kitusiin. Ei ainakaan vielä ole mennyt vatsa sekaisin siitä :) Lisäksi olemme hirveästi suunnitelleet reissuja mm. Edinburghiin, Lontooseen, Dubliniin, Amsterdamiin ja myös lähiseuduille. Auton vuokraaminen olisi halpaa, mutta kukaan meistä ei ole kovin halukas ajamaan täällä :)

Tänään on naapurissa yhdet synttärit ja sinnehän sitä on mentävä. Alla on vielä materiaalia, jotka mun on aivan pakko jakaa teidän kaikkien hyypiöiden kanssa. Näillä sanoilla, pitäkää itsestänne huolta ja paikat lämpiminä :)

Tämän hetken britannian soitetuin biisi, ei voi välttyä kuulemasta missään!

Sophie, minä ja Ute

Thibaut, Sid ja minä


Ps. Kohta on kiire sen mun ja Miran vedon kanssa :S