Skotlanti ja Ylämaat on nyt nähty ja pakko sanoa, että kyllä luonto voi olla kaunis. Eihän siellä aivan ylhäällä kasva kuin kiviä vuorien keskellä mutta kaikki se karuus on kaunista ja henkeäsalpaavaa. Alla näette meidän toteutuneen reitin noiden neljän päivän aikana ja perästä seuraa kertomusta. Matkalla mukana minä, Niko, Ute ja Sophie. Ottakaa hyvä asento, tiedossa paljon tekstiä ja kuvia.
14.4.2011
Matka kohti pohjoista alkoi viime viikon torstaina jolloin roudasimme laukkumme keskustan Hertzille ja kuittasimme automme. Kuittaaminen sinänsä kuullosti helpolta sillä auto oli jo valmiiksi maksettu. Mutta eipä niille riittänytkään oikeat kotiosoitteet vaan Utella piti olla jokin todiste paikallisesta asuinpaikasta myös. Tilanne olisi kuulemma täysin eri jos olisimme vain turisteja. Siinä sitten taksilla kämpille etsimään jokin kirje missä lukee kuskin nimi ja osoite. Tuntia myöhemmin pääsimme viimein tien päälle ja Vauxhall (Opel) Corsa sai luvan toimia ajokkinamme tällä huimalla reissulla. Niko osti meille kaikille matka-aurinkolasit joten olimme velvoitettuja käyttämään niitä joka tilanteessa. Ei kannata siis ihmetellä kuvia sen enempää :)
Aluksi pelotti ihan sikana istua pelkääjän paikalla kun kuskikin oli ensimmäistä kertaa ratin takana väärällä puolella autoa ja tietä. Mutta hyvin pääsimme matkaan ja motarilla sitä oli sitten helppo opetella käyttämään autoa. Vaihdekeppi vasemmalla kädellä, polkimet ja muut vivut oikeilla paikoillaan. Ei niin vaikeaa kun keskittyy ja pitää huolen ettei liian tiukasti käänny vasemmalle. Tie ensimmäiseen majapaikkaamme Fort Williamiin (B) oli hyvin selkeä ja jopa motari Glasgown keskustan läpi tuli hyvin sujuvasti ilman ruuhkia.
Fort Williamissa ensimmäinen kohteemme oli tietenkin ruokakauppa ja sieltähän löytyi tietenkin Lidl, meidän saksalaiset neidot olivat innoissaan. Hostelleissa on se hyvä puoli, että aina löytyy keittiö missä voi itse kokata oman ateriansa. Matkasta selviää siis paljon halvemmalla kun ei tarvitse syödä ulkona. Ainut ongelma oli, että Sophie on vegetaristi ja sen mukaan meidän muiden oli sitten syötävä. Onneksi pääsimme yhteisymmärrykseen ruuista ja saimme kupumme täyteen.
Majapaikkana toimi
Ben Nevis Inn, joka sijaitsi aivan
Ben Neviksen kiipeilyreitin alussa. 15,50£/henk/yö ei ollut yhtään paha mutta yläkerran ravintolan meteli piti meidän pitkään hereillä illalla vaikka olisimme halunneet ladata akkuja seuraavaa päivää varten. Alla video yläkerran menosta...
15.5.2011
Perjantaina oli sitten vuorossa Ben Nevikselle kiipeäminen. Kyseinen vuori on koko Brittein saarten korkein saavuttaen jopa 1343metrin korkeuden.
Kävelymatkaa kertyy yhteensä 16kilometriä ja matka-aijaksi on arvioitu 6-8tuntia riippuen vauhdista ja keliolosuhteista. Sää Ben Neviksellä voi vaihtua todella nopeasti ja sen myös saimme itse kokea matkan aikana. Reput täynnä lämmintä vaatetta aloitimme matkan yhdeksältä aamulla.
Ensimmäisellä venyttelytauolla oli jo jokaisen vähennettävä vaatetta sillä niin paljon hiki valui alun rappusten jäljiltä. Aurinko paistoi ja tuuli pysytteli laakson toisella laidalla. Ensimmäisen vuoren (joka näytti todella suurelta) päälle päästyämme tajusimme, ettemme ole vielä edes puolessa välissä matkaa. Siinä vaiheessa kuitenkin mukava kylmä tuuli aloitti puhaltamaan koko matkalta ja oli jo aika pukea lisää vaatetta päälle. Matka ylöspäin tuntui kestävän ikuisuuden ja polku vaihteli koko ajan. Oli kiviä, rappusia, hiekkaa, lunta, jäätä... Viimeiset 500metriä veivät pisimpään kun lenkkarit jalassa luistelimme pilvien keskellä lumista rinnettä ylöspäin. Tässä vaiheessa olimme jo kaikki eksyneet toisistamme ja odottaminen olisi vain jäädyttänyt kroppaa liikaa. Piti vain pinnistää reittiä ylöspäin muiden turistien perässä sillä kuka sitä luovuttaisi enää kesken matkan.
Ylhäällä näkyvyys oli aika nolla pilvien ja myrskytuulen takia, mutta huipulla oleva vanha observatorio antoi sentään hieman suojaa lyhyelle evästauolle. Vuoren toisella puolella oleva jyrkänne tuli myös huomattua tarpeeksi ajoissa ettei vahingossa kävelty sinne :) Alastuleminen sujui paljon nopeammin ja aurinko saatiin takaisin jo heti lumirajan jälkeen. Hitaasti pudotellen takaisin autolla ja kellon mukaan alle 6tuntia meni matkassa, ei paha. Tulevien päivien kipuja odotellessa mieli oli mitä mahtavin onnistuneen matkan jäljiltä :)
Illaksi vielä suunta Isle of Skyelle (C) ja majoittuminen
Dun Caan Hostellissa Kyleakinissa. Norjalainen (Tromssasta kotoisin) Laila miehensä Terryn kanssa omistaa 12hengen hostellin 300asukkaan kylässä ja vieraanvaraisuus oli todella mahtava. Ei voisi parempaa palvelua saada. Saimme oman huoneen, kunnon esittelyt taloon, kylään ja koko saareen liittyen. 17£/henk/yö oli reissun kallein mutta samalla paikka oli ehdottomasti paras ja suosittelen sitä kaikille. Laila kertoi, että Isle of Skyellä asuu enää 9000 ihmistä. Aikoinaan siellä on ollut yli 40 000 asukasta mutta ihmiset muuttavat kaupunkeihin vähitellen. Lailalta saimme myös monia hyviä vinkkejä lauantain kiertelyä varten.
16.4.2011
Lauantain pyhitimme
Isle of Skyella kiertelemiseen. Kapeat tiet ja minä kuskina tällä kertaa, oli pakko harjoitella tulevaa pidempää reissua varten tuota autolla ajamista näissä olosuhteissa. Hyvin sujui ilman kommelluksia ja maisemat olivat mitä mahtavimmat. Taliskelin tislaamolla me pojat olisimme halunneet päästä käymään mutta ei siitä sitten päästy yhteisymmärrykseen joten jätettiin väliin. Joskus toisten sitten.
Neist Point oli oikeastaan koko päivän pääkohde. Läntisin piste koko saarella ja siellä päässä kököttävä majakka osoitti kohti jylhää Atlantin valtamerta. Upea paikka seistä, nähtiin jopa hylje hakemassa happea ennen syvyyksiin paluuta :) Matkalla törmäsimme myös Skotlannin omiin lehmiin, jotka ovat karvaisia. Tuhannet lampaat laidunsivat ympäri nummia ja yksi päätti leikkiä hippaa meidän auton kanssa ja hyppiä edessä.
Iltapäivällä saavutimme
Dun Flodigarry hostellin mikä toimi kolmantena etappina matkallamme. 14,50£/henk/yö ja näkymä suoraan merelle, huippua. Paikkaa pyörittää perhe, jolla on yksi vuotias poika. He itse asuvat yläkerrassa ja pyörivät jatkuvasti hostellin keittiössä ja juttelevat ihmisten kanssa. Paikka on kuin heidän oma kotinsa. Illemmalla teimme kävelyretken alas rannalle läpi suon ja kivien. Kyllä tuntui vuorikiipeily jaloissa ja pohkeet vetivät niin juntturaan ettei rappusia meinannut enää kunnialla päästä alaspäin. Tunsi ainakin tehneensä jotakin. Niin joo, suota kiersi myös sähköaita (?) ja minäpä tietenkin otin siitä tukea :) Tuntui hyvin hanskojen läpi se virran määrä.
17.4.2011
Sunnuntaina, kun suomi äänesti vaaleissa ja mun sisaruksen täyttivät 22vuotta, me aloitimme pitkän matkan kohti skotlannin itärantaa. Matkalla kiipesimme Lailan suosittelemalle
Old Man of Storrille ja sieltä seuraavaksi video. Oli "hieman" tuulista istua siellä ylhäällä, koettakaa kuulla puhe.
Poistuttuamme Isle of Skyelta seuraavana pysäkkinä toimi maailmankuulu
Eilean Donan linna. Teimme pysähdyksen sen rannalle mutta emme viitsineet maksaa pääsystä linnasaarelle vaan tyydyimme kuvaamaan sitä kauempaa. Kaikki linnat ovat kalliita Skotlannissa joten päätimme mennä opiskelijabudjetilla, samaltahan ne kaikki näyttää sisältä lopulta.
Eilean Donalta seuraava pysäkki oli
Loch Ness. Aurinko paistoi kirkkaalta taivaalta ja ajaessamme ylös järven länsireunaa tuntui kuin olisimme olleet Italiassa Garda-järvellä. Niin samanlainen maisema ja lämpötila alkoi olla. Nessi pysyi valitavasti pohjassa piilossa auringonvalolta mutta vauva-Nessi uskaltautui ulos paistattelemaan päivää. Kuljimme siis jyrkkää mäkeä alas ja yhtäkkiä Ute kiljuu meidän seläntakana. Siitä pelästyneenä hyppään lähes Nikon niskaan alaspäin. Kiljumisen aiheutti käärme, joka oli mun nilkan ympärillä. Onneksi en sitä itse tiennyt kuin vasta jälkeenpäin, minähän en niitä luikertelijoita siedä yhtään.
Loch Nessin jälkeen suuntasimme
Invernessin (D) kaupunkiin saaren pohjoispuolelle hakemaan polttoainetäydennystä ja lähdimme itäpuolta alaspäin kohti
Dundeeta (E) ja viimeistä etappia. Matkalla pysähdyimme kakkukahville
Perthin ilta-aurinkoon ja illalla saavuimme Dundeehen. Yövyimme
Premien Inn hotellissa ja maksoimme koko reissun halvimman hinnan jonkin ihmeen tarjouksen takia. Ainoastaan 19£/kahden hengen huone. Illalla me pojat vielä kävimme syömässä kaupungilla ja eihän sieltä sitten löytynyt sunnuntain takia muuta kuin McDonald's ja sekin oli mun historian pahin läävä ja huinoimmat ateriat. Todella ala-arvoinen paikka mutta saimme silti vatsanpohjalle hieman täytettä, jotta jaksoimme nukkua pitkän yön.
18.4.2011
Maanantai koitti aurinkoisena ja kahdeksalta aamulla starttasimme auton ja suuntasimme kohti kotia kiertäen Edinburghin matkalla. Väsyneinä mutta onnellisina saimme auton palautettua jopa 15minuuttia etuajassa :) Onnistunut matka vaikka maanantai toikin mutkia matkaan antaen vääriä teitä meille.
Koko matkan kustannuksiksi tuli 650,87€ eli päätä kohden vain 162,72€, ei yhtään paha näin mahtavasta reissusta. Matkaa kertyi noin 1500 kilometriä yhteensä joten on siinä saanut hetken istua autossa :)
Reissukuvat ovat nähtävissä
täällä, lisää löytyy mun kovalevyltä sitten kun pääsen suomeen. Päälle kolme viikkoa matkaa jäljellä...
